Tänä vuonna pääsiäinen oli Suomessa varsin myöhään, vasta 21.4.2019. Pääsiäistä vietämme kukin omalla tavalla, osa meistä juhlii sitä perinteisin kirkollisin menoin hiljentymällä ja menemällä kirkkoon, viettäen vapaa-aikaa ystävien parissa, ulkoilemalla jne... Pääsiäisruokina meillä kotona oli aiemmin karjalanpaisti, karjalanpiirakat, sulsinat, tsupukat, pashat, mämmit, rahkapiirakat, suklaamunat ja muut perinteiset Karjalaiset pääsiäisruoat. Vuosien mittaan lähes kaikki em. herkut ovat siirtyneet kiellettyjen ruokien listoille allergioitteni takia. Nykyään syön vain erikoisruokia, joissa ei löydy mm. gluteenia, maitotuotteita, sipulia, papuja yms. Viimeisten vuosien aikana on Suomessa kauppoihin saatu paljon gluteenittomia, maidottomia ja vegaanisia tuotteita, joten allergikot saavat enemmän vaihtoehtoja Suomessa. Monissa Euroopan maissa ja Venäjällä minun on vaikea löytää ruokaa esim. ravintoloissa.
Tänä keväänä saimme nauttia pääsiäisajasta kauniin ja lämpimän sään merkeissä. Täällä, missä asun, oli pääsiäisenä lunta vielä paljon ja järviä peitti paksu jääkerros. Tavallisesti tähän aikaan vuodesta on ollut vähemmän lunta, mutta aiemmin 1950-1960 luvulla oli lunta maassa toukokuun puoleenväliin saakka. Kuluvana vuotena lumet sulivat pois nopeasti ja maa oli paljaana pelloilla huhtikuun lopussa. Jäät lähtivät alueen järvistä 30.4.2019. Tilastojeni mukaan 1950 - 1960 luvuilla jäät lähtivät keskimäärin 9. - 13.5, nykyään ne lähtevät 30.4. - 3.5. välisenä aikana, eli jäiden lähtö tapahtuu noin kahta viikkoa aikaisemmin, kuin 50-vuotta sitten. Myöhäisin jäidenlähtö oli Muokonjärvellä 20.5. vuosina 1955 ja 1970 ja aikaisin 18.4.2014.
Pääsiäisen aikaan (21.4.2019) järvet olivat jäässä, mutta viikon päästä 30.4.2019 järvet olivat jo pääosin vapautuneet jäistä
Ennen pääsiäistä Ilomantsin seurakunnat (Evankelisluterilainen seurakunta ja Ortodoksinen seurakunta) pitivät yhteisen kirkkokonsertin, jossa esiintyivät molempien seurakuntien kuorot. Alla olevan linkin kautta pääset kuuntelemaan muutamista konsertissa esitetyistä kuorolauluista.
Onneksemme Ilomantsissa pystyvät nämä kaksi seurakuntaa yhteistyöhön! Tästä on ensimmäinen maininta vuodelta 1828 Elias Lönnrotin matkakertomuksessa:
"Luulenpa, että tuskin koskaan kummallakaan puolella on tapahtunut sellaista toisen uskon tuomitsemista ja oman uskon ylistelyä kuin se, joka usein jokapäiväisenä riidan aiheena esiintyy Etelä-Euroopassa niissä paikoissa, missä kahden eri uskontunnustukseen kuuluvaa kansaa asuu lähellä toisiaan tai sekaisin. Päinvastoin luterilaiset suomalaiset täällä menevät joka sunnuntai kreikanuskoiseen jumalanpalvelukseen, joka alkaa jotakuta tuntia aikaisemmin kuin heidän oma jumalanpalveluksensa, ja kreikanuskoiset kulkevat taas omasta kirkostaan, pappi etunenässä, luterilaiseen kirkkoon."
Ilomantsin ortodoksinen kirkko (Eliaan kirkko) valmistui Makaroffien omistamalle Niemelän tilalle vuonna 1891. Tilalla oli Makaroffin tilan päärakennus ja se rakennettiin vuonna 1870. Nykyään tilan päärakennus toimii Elian palvelukeskuksena. Elian kirkko rakennettiin kirkkoherra Mikael Skorodumoffin aikana ja sitä suunniteltiin jo 1820-luvulla, kun aiempi kirkkorakennus (nykyisen sankarihautausmaan kohdalla) oli liian pieni ja huonokuntoinen. Nykyisen kirkon on suunnitellut pietarilainen Dimtrij Sadovnikov. Rovasti Skorodumoff oli ensimmäisiä Ilomantsin kirkkoherroja, joka piti Jumalanpalvelukset Suomeksi ja ajoi voimakkaasti Suomen kielen taidon oppimisen tärkeyttä ilomantsilaisiin. Hän toimi Ilomantsin Ort.seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1871 - 1907.
Ilomantsin ev.lut kirkko valmistui ns. Malisen mäelle vuonna 1796 Henrik Johan Mechelinin johdolla ja se on sisältä värikäs enkelein koristeltu kuvakirkko. Kirkon sisämaalaukset maalasi Samuel Elmgren vuosina 1830 - 1832. Kirkkoa on peruskorjattu kahteen kertaan 1930-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella.
Pääsiäisen ehtoopalvelus Elian kirkossa ja sen jälkeen ekumeeninen ristisaatto Elian kirkosta ev.lut. kirkolle toteutettiin 21.4.2019
https://youtu.be/SNURZDnPQk4. Pidempi versio
https://youtu.be/F8w47CIzvZ4 Lyhempi versio
Olen tavannut elämäni aikana useita sisarkirkkomme jäseniä, jotka eivät hyväksy luterilaisia. Tietenkin samanlaisia henkilöitä löytyy myös meidän luterilaisten piiristä, mutta vähemmän. Minusta ihmisen, joka omaa syvän uskonnollisen vakaumuksen, ei pidä tuomita toisten seurakuntien toimintatapoja, uskoa ja ihmisiä. Aikaisemmin ortodoksien ja luterilaisten oli mahdollista osallistua toistensa ehtoolliselle luterilaisessa kirkossa, mutta nykyään se on vaikeampaa, jopa mahdotonta, sillä osallistuminen esim. luterilaiseen ehtoolliseen saattaa tuoda ongelmia ortodoksiselle kristitylle. Ortodoksikirkon opin mukaan ehtoollisella käynnin aikana ortodoksi tulee osalliseksi Kristuksen elämästä ja näin luterilaisesta opista poiketen ortodoksi ei voi osallistua muiden kirkkojen ehtoolliselle. Olen elämäni aikana käynyt lähes kaikissa Suomen eri uskontojen kirkoissa ja tilaisuuksissa. Olen kokenut kaikissa seurakunnissa jotakin hyvää, josta on jäänyt hyvä mieli. Pidän esimerkiksi ortodoksien jumalanpalveluksista ja veisuista, vapaasuuntien (helluntailaiset, vapaaseurakunnat, metodistit, adventistit jne.) lauluista ja tunnelmasta heidän kokouksissa. Luterilaisissa seurakunnissa Jumalanpalvelus on harrasta ja siinä saa levätä arjen kiireiden keskellä. Venäjällä käydessä tykkään käydä ortodoksisissa luostareissa, tsasounoissa, kirkoissa ja kuunnella heidän moniäänistä ja kaunista kirkkolaulua. Samaan aikaan saan katsella luostarien suuria ja kullattuja ignostaaseja, yksittäisiä ikoneja ja kauniita maalauksia.
Ilomantsin ev.lut kirkkokuoro
Alla muutamia kuvia vanhoista rajan taakse venäjälle jääneistä kirkoista ja myös venäjän kirkoista. Tänä kesänä olisi tarkoitus käydä Vasojärven luostarissa, missä mummoni veljen perhe oli vankina talvisodan ajan (1.1. - 25.5.1940 Interposelok Aunus)) ja samalla reissulla käymme tutusumassa Aunuksen vanhoihin tsasouniin.
Vasoijärven luostari, jossa on tarkoitus vierailla kesällä 2019
Vieljärven kirkko
Kinnermäen kylän tsasouna rakennettu 1700-luvulla
Tuleman ortodoksinen kirkko Salmissa on surkeassa kunnossa
Syvärin luostari Aunuksessa
Syvärin luostarin kellot soivat
Iltapalvelus Syvärin kirkossa
Jaakkiman kirkko oli Suomen suurimpia kirkkoja ennen sotia
Lumivaaran kirkko on kaunis valkeaksi maalattu kirkko
Kurkijoen kirkon paikka Kurkijoella, se paloi kymmeniä vuosia sitten
Äyräpään kirkon paikka
Heinjoen kirkon paikka
Ihantalan kirkon paikka
Pietarin ja Paavalin kirkko Viipurissa
Viipurin ortodoksinen kirkko
Viipurin maaseurakunnan kirkko
Vanha tuomiokirkko Viipurissa, toimi myöhemmin varuskunnan kirkkona
Viipurin ort.kirkko
Vehkaojan kirkko
Himojan kirkko Äänisen rannalla, valmistui 1600-luvun lopulla
Mosolinon kirkko lähellä Levinaa
Kallion kirkko Äänisen rannalla, lähellä Vosnesenjaa
Itselleni pääsiäinen merkitsee paljon, se on vuoden toinen kohokohta joulun ohella. Kuulun tavallaan kahteen seurakuntaan, isäni suku on ollut vuosisatoja luterilaisia ja äitini taas ortodokseja. Minun isomummoni suku oli vanhauskoisia ortodokseja ja heidän kotitilalla toimi Ilomantsissa aiemmin Megrin luostari "Monasteri". Olen tavallaa ylpeä siitä, että koen molemmat seurakunnat osittain kotikirkoiksi.
Olen käynyt lapsesta saakka molemmissa seurakunnissa, mutta Suomessa käyn yleensä luterilaisessa seurakunnassa, koska toimin siellä vapaaehtoisena eri työtehtävissä. Venäjällä olen taas käynyt luostareissa ja ortodoksissa kirkoissa, koska siellä en ymmärrä kieltä, mutta ortodoksinen jumalanpalvelus on samantapainen kuin Suomessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti