Enska Kettunen

Enska Kettunen

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Sellane ol' Viipuri - Such was the Vyborg

Yksi tämän kesän matkoistani suuntautui Suomen vanhaan Viipurin kaupunkiin heinäkuun alussa. Matkan aikana Viipurin pyöreässä tornissa eräs suomalaisporukka lauloi kovaan ääneen monille suomalaisille tuttua, Eino Kettusen sanoittamaa vanhaa "kuplettilaulua" sävelmää Ilta Viipurissa. Sen Juha Vainio esitti 1960-luvulla hiukan muunneltuna ja suosittuna sävelmänä. Vainion sävelmä soi 1970-luvulla usein radiossa.
Viipurin kauppatori kesällä 2016. Takana keskellä näkyy entisen varuskunnan kirkon kellotorni ja oikealla Viipurin keskiaikainen linna. Torin laidalla on Viipurin pyöreä torni, pankkeja ja kahviloita sekä Viktoria Hotelli.
 Salakkalahti, jonka takana Drusba hotelli. Drusba hotelli on vaatimaton ja edullinen hotelli Viipurissa. Ehkä parhain hotelli Viipurissa on kauppatorin vierellä, Torikadulla oleva hotelli Viktoria. Hotelli Atlantik sijaitsee vanhan luostarin paikalla, lähellä vanhaa kaupunginmuseota ja Raatihuonetta. Hotelli Viipuri sijaitsee entisessä Karjalan lehtitalossa vanhan Karjalankadun (Mannerheiminkatu), nykyisen Aleksanterinkadun varrella Torkkelinpuiston ja Salakkalahdenpuiston välissä. Viipurissa on kymmeniä hostelleja, joiden tasoa en pysty sanomaan.
Rautatieaseman vieressä on uusin Viking hotelli "Bukuht".
Viipurin Pyöreä torni on Kauppatorilla.


Aikaisemmin Pyöreän tornin itäsivulla oli puinen ulkorakennus torin puolella, se näkyy alla olevassa kuvassa. Käydessämme Viipurin pyöreässä tornissa, ovimies oli eteisessä vastassa ja heilutteli äänekkäästi ovella käsissä olevia rahoja ja ei meinannut aluksi avata ovea. Mies sanoi jotakin meille, mutta onneksemme emme ymmärtäneet mitä mies sanoi. Vasta myöhemmin tajusin, että hän sanoi "Pitää maksaa" ! Pitää muistaa seuraavan kerran varata miehelle muutama kopekka taskunpohjalle. Sisällä ravintolassa ostimme kahvit ja se maksoi 100 rublaa, joka on mielestäni varsin edullinen. Tarjoilijat olivat ystävällisiä, joten varmaan portsarilla oli pahat päivät menossa tai pieni palkka? Olen kuullut, että joissakin ravintoloissa hinnat heittelevät asiakkaiden mukaan. Tähän yksi esimerkki omasta kokemuksestani. Kävin kesäkuussa venäjällä ostamassa autoon kesärenkaat. Ne olivat todella edulliset maksoivat vain 35 €/ rengas. Menin vaihtamaan erääseen autokorjaamoon renkaita, kun renkaat myynyt mies kertoi vaihdon maksavan korjaamolla ainoastaan 1000 rublaa. Kun tuli maksun aika, renkaanvaihtajat ilmoittivat rengastyön hinnaksi 1500 rublaa, eli 50 % korotus hintaan. En ruvennut kiistelemään hinnasta, kun olin yksin, mutta seuraavalla kerralla maksan työn etukäteen! Samoin kannattaa olla varovainen myös joissakin venäjän hotelleissa ja ravintoloissa. Kaksi kertaa olen varannut hotellin suomesta käsin ja molemmilla kerroilla hotellin hinta on ollut 20 - 30 % kalliimpi, kuin aiemmin sovittu hinta. 
SA-kuva 31.8.1941 voitonparaati Viipurin kauppatorilla
Viipuri oli vierailun aikana todella hiljainen kaupunki, vaikka siellä asuu 80 000 ihmistä. 
Kun Viipuri kuului aikanaan Suomeen, siellä asui 80 000 henkeä, joista pääosa oli suomalaisia. Siellä asui kymmeniä eri kansallisuuksia, koska ihmiset ympäri eurooppaa tulivat yrittäjiksi Viipuriin. Kuulemani mukaan Viipurissa oli ennen vanhaan vilkasta niin toreilla, kuin työmailla.
Tuhottua Viipurin Kelkkalan kaupunginosaa kesällä 1941 SA-kuva
Turistien määrä Viipurissa oli laskenut vuoden takaisesta ja mietin itsekseni, että varmaankin osasyynä ovat venäjän pakotteet, mutta osansa lienee ollut sateisella säällä? Aiempiin käynteihini verrattuna kaupunki oli tällä kertaa turvallisen oloinen. 
Viipurin Linna
Kävelin kahden päivän aikana yli 20 km Viipurin katuja, kuvaten vanhoja rakennuksia ja muistomerkkejä. Jos kaupunki olisi jäänyt vuoden 1944 rauhanteossa suomalaisille, se olisi Helsingin veroinen kaupunki. Nyt osa kaupungista ja sen rakennuksista ovat todella kurjassa kunnossa. Viipurissa on monia rakennuksia, joissa arkkitehtinä ovat olleet samat henkilöt, kuin Helsingin rakennuksien suunnittelijat ja kävellessäni kaupungin katuja eräänä päivänä, tuntui kun olisin ollut kävelyllä Helsingissä! Ainoa tekijä, joka särki mielikuvan, oli 1960 - 70-luvulla rakennetut neuvostovallan aikaiset rumat kerrostalot. Samanlaisia rakennettiin myös suomessa 1970-luvulla?! Tämän kesäinen reissu ei ollut varmaan viimeinen, tulen matkustamaan uudestaan Viipuriin tulevina vuosina!
 Vanhaa viipuria Repolan kaupunginosassa
Tuhottua Viipurin keskustaa kesällä 1941 SA-kuva

Viipurissa ovat suomalaiset asuneet satoja vuosia, aina vuoteen 1944, jolloin 20. kesäkuuta venäläiset joukot valtasivat Viipurin suomalaisilta joukoilta. Kaupunki tuhoutui pahoin talvisodan pommituksissa vuosina 1939 - 1941. Kesällä 1941 kaupungissa taisteltiin ja ne taistelut lisäsivät tuhoutuneiden rakennusten määrää. 
Monet suomalaisista ovat kaivanneet vuosien saatossa takaisin venäjän valloittamia alueita, mutta en usko, että se on mahdollista. Pakkoluovutetuilla alueilla asuu satoja tuhansia venäläisiä, jotka ovat asuneet siellä 70-vuotta.

Talvi- ja jatkosodassa Viipurin asema tuhoutui lähes kokonaan. Venäläiset rakensivat rautatieaseman uudelleen 1950-luvulla omalla venäläisellä tyylillä (Yllä kuvassa).
Tuhottu Viipurin rautatieasema kesällä 1941 SA-kuva

Viipurin vanha rautatieasema, josta on jäljellä alakuvassa näkyvä rahtitoimisto


Rautatieaseman seinässä aiemmin olleet neljä karhua ovat jossakin?Yksi karhu löytyi Pietarin ja Paavalin kirkon edessä olevasta suihkualtaalta. Toinen karhu on kuulemani mukaan jonkin "parantolan" pihamaalla.


Pietarin ja Paavalin kirkko lähellä kauppatoria sijaitsevassa puistossa. Se oli ennen vanhaan Ruotsalaisten kirkkona.
Pietarin ja Paavalin  kirkko kesällä 1941 SA-kuva
Kirkon edessä on uusi Agricolan patsas. Alkuperäinen Agricolan muistomerkki paljastettiin 21. kesäkuuta 1908 Torkkelinpuistossa olevan Tuomiokirkon edessä. Alkuperäinen muistomerkki tuhoutui talvisodan pommituksissa.


Suomalaisaikakauden kirkot ovat aina venäjänmatkoilla kuvaamiseni kohteita, kuten tälläkin matkalla. Kirkot kertovan oman aikansa arkitehtuurista ja kiinnostavat siten minua.

Viipurin maalaiskunnan kirkontorni ja kirkko tuhoutuivat osittain sotien aikana. Kirkontorni on myöhemmin korjattu lähes alkuperäiseen muotoon. Kirkon paikalla oli keskiajalla dominikaaniluostari. 
Viipurin maaseurakunnan kirkon rauniot 2016.
Maaseurakunnan kirkko maaliskuussa 1940 sodan pommitusten jälkeen SA-kuva.
Maaseurakunnan kirkko sijaitsi Luostarinkadun varrella SA-kuva

Viipurin varuskunnan kirkko ja kellotorni 1940 SA-kuva
Saman kirkko heinäkuussa 2016. 
Kirkon sisäkuva vuodelta 1942 SA-kuva

Kirkko on vanhin Viipurin kirkoista ja se toimi alunperin Viipurin tuomiokirkkona. Kun uusi tuomiokirkko rakennettiin vuonna 1893, se muutettiin Viipurin Varuskunnan kirkoksi. Kirkkoa kutsuttiin aikanaan myös nimillä Agricolan kirkko ja Viipurin kaupunginkirkko. Kirkkoa ovat käyttäneet niin katolilaiset kuin luterilaiset seurakunnat. Kirkko sijaitsee linnansillalta heti oikealla olevassa korttelissa ja sen löytää helposti, kun näkee kirkon kellotornin. Kirkon pihassa oli talvisodassa kaatuneille tehty kenttähautausmaa, jonka paikalla on suomalaisten pystyttämä muistomerkki.

 
Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin alla olevaan paikkaan vuonna 1893. Kirkko tuhoutui osittain talvi- ja jatkosodassa ja 1950-luvulla venäläiset räjäyttivät kirkon muurit. 
Alla kuvassa Tuomiokirkon rauniot kesällä 1941 SA-kuva.
Tuomiokirkon edessä on kaupungitalo (kirkosta linnaan päin).
Tuomiokirkon edessä on jatkosodan kaatuneitten hautausmaan muistolaatta
Tuomiokirkon takana oli Viipurin kaupungintalo ja vieressä Viipurinlahden puolella Ruotsalainen lyseorakennus.

Viipurin kaupungin vanhoista taloista on arviolta 300 - 400 suomalaisaikakaudelta. Osa niistä on korjattu, mutta osa rakennuksista on sortumassa omille sijoillensa.
 Yllä kuvassa Torkkelinkadulla oleva Kansallisosakepankin rakennus on suomalaiskauden helmiä. Alla Linnankadun varressa oleva rakennus on romahtamispisteessä.

Venäläisten restauroima rakennus lähellä Rautatieasemaa
Viipurin kauppahalli on ollut perinteinen käyntikohde suomalaisturisteille. Se tuhoutui talvisodassa lähes kokonaan. Alla Sa-kuva tuhoutuneesta kauppahallista
Viipurin kaupungin rakennuksista suomalaisajan rakennukset ovat kauneimpia ja niiden kunnostamisella alkaa olla kiire, jos ne aiotaan pelastaa. Alla vanha taidemuseo on vielä kunnossa oleva ja sitä käytetään nykyään asuintalona.
Viipurin museo talvisodan aikana SA-kuva.
 Alla sama rakennus kesällä 2016. Rakennuksen edessä on Torkkeli Nuutinpojan patsas. Viipurin museo oli myös jonkin aikaa Raatihuoneena.

Viipurin taidemuseo on rakennettu korkean kallion päälle lähelle Viipurin satamaa. Sen suunnittelijana oli Uno Ullberg ja se rakennettiin vuonna 1930. Nykyisin siinä toimii Pietarin Eremitaasin sivupiste.
Alla SA-kuva Viipurin taidemuseosta kesältä 1941

Ortodoksinen Pyhän Eliaan kirkko on korjattu ja entisöity uusiksi.
Alla vanha kirkko vuonna 1941 SA-kuva

Kaupungin keskustassa on suomalaisten aiemmin rakentama ortodoksinen kirkko.
Ortodoksinen kirkko kesällä 1941 SA-kuva

Alvar Aallon suunnittelema kirjastotalo uusittiin kymmenkunta vuotta sitten. Kirjasto on avoinna matkailijoille ja kaupunkilaisille ilman erillistä sisäänpääsymaksua ja se on tutustumisen arvoinen.



Alla kirjasto kesällä 1941 SA-kuva
Alvar Aallon kirjastotalon takana puistossa on taiteilija Mäntysen tekemä hirviveistos
 Torkkelinpuistossa on metsänpoika patsas
Alakuvassa sama patsas 1941 kesällä SA-kuva
Punaisenlähteentori on rauhallinen paikka. Leninin patsas torin itäpuolella on tullut sota-ajan jälkeen torialueelle ja muutama sodassa pahoin tuhoutuneen rakennuksen tilalle on rakennettu vuosikymmenten saatossa  uudet rakennukset. Tori oli Suomen aikaan vilkas kauppapaikka yhdessä Kauppatorin ja Talikkantorin kanssa.
Suomenpankin entinen rakennus 

Kellariravintola Trabesa on hyvä ruokapaikka. Hinta on ehkä korkea, mutta ruoan laatu korvaa hintaa.


Matkan päätteeksi kävimme tuhlaamassa rahoja kauppatorilla ja kauppakeskuksessa. Paluumatkalla poikkesimme Portinhoikassa ja Ihantalassa muistelemassa jatkosodan taistelupaikoilla kesän 1944 taisteluja.
 Kuvassa Ihantalan taistelujen muistomerkki
 Muistomerkin takana, noin 200 metrin päässä on Ihantalan hautausmaa
Ihantalan hautausmaan muistomerkki

Ihantalan hautausmaa kesällä 1944 SA-kuva

Ihantalan kirkon vierellä on sankarihautausmaa. Kirkko sijaitsee Ihantalan muistomerkiltä suoraan etelään metsän poikki n. 150 metriä. Kirkon sokkeli on sankarihautausmaan vierellä.
Ihantalan sankarihautausmaa kesällä 1944 SA-kuva

Portinhoikan risteyksessä on venäläisten kaatuneiden muistomerkki
Sama paikka kesällä 1944 SA-kuva

 Alla karttapiirros Tali-Ihantala alueesta, jossa Suomalaiset pysäyttivät neuvostojoukkojen etenemisen kesäkuun lopussa 1944

Juukalainen Eino Kettunen teki suomalaiset sanat saksalaiseen sävelmään "Abens in dem kleinen Städchen" ja sen nimi oli suomeksi Ilta viipurissa. Sen levytti ensimmäisenä Valtter Eloranta vuonna 1929. Juha Vainio levytti kappaleen nimellä Sellane ol' Viipuri 1960-luvulla.

Siihen aikaan näillä mailla
Oltiin vielä paljon vailla
Eikä kukaan kummempaa kaivannut kai
Tanssittu ei pitkin yötä
Illoin riitti puhdetyötä
Kapaloissaan kehitys köllöttää sai
Toista oli Viipurissa
Karjalaisten kaupungissa
Siellä vanhat vaihtuivatkin uusiin säveliin

Tanssia sai siellä aina
Arkena ja sunnuntaina
Helppo oli tiensä löytää
Kohti oikeata pöytää
Jos vain joku kielsi 'ei ei ei'
Toinen sanoi heti 'hem till mej'
Sellanen ol' Viipuri
Sellanen ol' Viipuri
Karjalaisten kaupunki

........

Seuraava blogiteksti ilmestyy elokuun puolessa välissä. Silloin käsittelen syyskuussa ilmestyvän kirjani "Kuolema Syvärillä" taustoja ja siinä kerrottuja tapahtumapaikkoja.