Enska Kettunen

Enska Kettunen

lauantai 23. maaliskuuta 2019

Erasmus+ matka - Oudenaarde maaliskuu 2019: Erasmus + Travel - Oudenaarde March 2019

Olen vielä työelämässä, toimin ammatillisessa oppilaitoksessa erityisopettajana. Talven aikana olen käynyt opiskelijoiden kanssa Saksassa ja maaliskuussa olimme viikon Belgiassa. Matkat kuuluvat Erasmus + hankkeeseen, jossa kolme eripuolilla Eurooppaa olevaa koulua osallistuu projektiin. Tavoitteena on jakaa osaamista eri koulujen välillä ja tutustua eri maissa toimiviin oppilaitoksiin ja kunkin yhteistyömaan kulttuuriin. Hanke kestää kaksi vuotta, joista ensimmäinen vuosi on menossa. Lisäksi Turkista oli nyt keväällä meidän koululla kaksi viikkoa opiskelijoita ja opettajia. Ensi talvena on edessä vielä pari ulkomaan matkaa, yksi Saksaan ja mahdollisesti yksi reissu Viroon.

Vierailu Saksalaisessa pikkukaupungissa, Goslarissa
Marraskuussa 2018 Suomalaiset ja Belgialaiset opiskelijat matkustivat Goslariin viikoksi. Opiskelimme koululla viilaamista, hiomista, sekä tilavuusmallintamista ja minirobottien käyttämistä. Projektityönä teimme viilaamalla nopan.
Goslarin koulussa tehtiin projektityönä alumiinista noppa


Viilausharjoituksia
Mini-Robotin ohjelmointia
Yhteiskuva Goslarista

Suomi/Riveria/Joensuu helmikuu 2019

Erasmus+ hankkeessa mukana olevat opiskelijat ja opettajat Joensuussa, Kolilla ja John Deeren tehtaalla Joensuussa.


Joensuussa suunnittelimme projektityönä yllä olevat tuotteet ja valmistimme ne CNC-koneilla


Joensuussa opiskelimme CAD-sunnittelua, CNC-koneistusta, Robotiikkaa
Joensuussa Suomalaiset ja Saksalaiset opiskelijat ja opettajat
Valmistimme saunankiukaan luukun ja hitsasimme sen robottihitsauksella
Kiukaan luukun särmäys


Työstökeskuksella varmistimme alumiinista alumiinivanteen pienoismallin
Vapaa-aikaa vietimme jääkarhujen saunalla, keilaamalla ja tutustumalla Kolin kauniisiin maisemiin

Belgiassa 18.-23.3.2019 
Belgiassa tutustuimme viikon Oudenaarden pikkukaupunkiin. Opiskelun (pneumatiikka, puutyöt, kemia) ohella  tutustuimme kaupunkiin, kävimme Samsoniten tehtaalla katsomassa miten matkalaukkuja valmistetaan, alla kuva tehtaalta.

Suomalaiset, Saksalaiset ja Belgialaiset opiskelijat ja opettajat Samsoniten tehtaalla ja Oudenaarderin torilla Belgiassa. Lämpötila oli reissun aikana 6 - 16 astetta, eli huomattavasti Suomen lämpötiloja korkeammat!
Oudenaarderin kaupungin läpi menevässä kanavassa seilaa paljon proomuja
Belgiassa on maaliskuussa kevät, mutta Suomessa talvi on vielä parhaimmillaan/pahimmillaan
Maaliskuussa Ilomantsissa oli lunta vielä lähes metri!

Alla olevassa kuvassa vanhan "luostariyhteisön" pihamaa





Metsäretki "Burreliin"

Erasmus+ matkan yhteiskuva Oudenaaderissa. Seuraavat tapaamiset lienevät syksyllä 2019 ja keväällä 2020, riippuen Riverian metallitalon peruskorjauksen valmistumispäivästä.
Oudenaardenin reissun projektityö maaliskuussa 2019 


Kun olen nyt käynyt Goslarin ja Oudenaarderin ammatillisissa oppilaitoksissa, vertaan näitä kouluja Riverian oppilaitoksiin.  Riveriassa on parhain konekanta, lähellä teollisuuslaitosten koneita. Opettajilla on nykyteknologiaan paras tietämys ja näin opiskelijoilla on hyvät valmiudet siirtyä suoraan työelämään. Riveriassa on ainoana kouluna ilmainen aamupala ja kouluruoka. Goslarissa ja Oudenaardenissä ollaan edellä taas siinä, että opiskelijat opiskelevat aktiivisesti ja käyttäytyvät tunneilla siististimmin. Myös kielitaito on parempi Keski-Euroopan kouluissa, verrattuna Suomalaisopiskelijoihin. Konekanta ja työmenetelmät eivät ole Keski-Euroopan kouluissa viimeistä huutoa. Olen käynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana usessa eri maissa ja tutustunut niiden oppilaitoksiin. Jos saan arvioida eri maiden koulutusjärjestelmää, sekä kone- ja metallialan konekantaa, niin parhaimmat koulut löytyvät USA:sta ja Pohjoismaista (Suomi, Ruotsi ja Tanska). Venäjällä olen käynyt useissa oppilaitoksissa ja niissä konekanta ja tegnologia on ollut kaikkein heikointa.  Keski-Euroopan maissa koulujen opetus perustuu perusopetukseen, ei varsinaiseen työelämän vaatimien taitojen opetukseen. Baltian maissa ja Unkarissa konekanta uudistuu pikkuhiljaa ja nämä maat seuraavat Pohjoismaita 10 - 20 vuoden viiveellä. 

 Oudenaardessa opiskelijat tutkivat eri yhdisteiden vaikutusta metalleihin

 Sähköpneumaattisten kytkentöjen harjoituksien harjoittelua
Linnunpönttöjen suunnittelua ja valmistusta, sekä vähän taukoilua!

Omalta kohdalta seuraava talvi (2019-20) on viimeinen, ennen eläköitymistä. Ensimmäiseen työpaikkaan menin 1.6.1971 (myymäläapulainen), työnjohtajana toimin 5.6.1980 - 3.10.1984, opettajana aloitin 4.10.1984 ja viimeinen työpäiväni lienee 30.7.2020. Työvuosia on kertynyt paljon ja onnekseni sairauspoissaoloja on kertynyt koko työhistorian aikana vajaat 20 päivää. Olen saanut työskennellä kymmenissä yrityksissä, useissa oppilaitoksissa ja kaikista niistä löytyy hyviä muistoja. Elämänvarrella on vuosikymmenten aikana ollut kymmeniä pomoja ja todella paljon "alaisia". Rehtoreista parhaimpia olivat Yrjö Ja Pekka, en kerro heidän sukunimiä. 

Jos lasken yhteen, kuinka monta opiskelijaa olen saanut opettaa elämäni varrella, niin päädyin lukuun noin 500 (oman ryhmän opiskelijat). Lisäksi olen opettanut noin 500 opiskelijalle matematiikkaa, fysiikkaa, tietotekniikkaa, liikuntaa, terveystietoa, yhteiskuntatieteitä, CNC-sorvausta ja CNC-jyrsintää, CAD-tekniikkaa, robotiikkaa, automaatiotekniikkaa, hitsausta, asennustekniikkaa jne. Viimeisten 20-vuoden aikana olen toiminut myös erityisopettajana ja se aika on ollut raskasta, mutta myös eniten palkitsevaa. Laskin myös sen, kuinka monta opiskelijaa on ollut elämäni varrella "hankalia", niin sain lukumääräksi noin 10. Heistä osa on pahoitellut jälkeenpäin omaa käyttäytymistään minua kohtaan. Omalla kohdalla opettajana toimiminen on ollut se "minun juttuni" ja on aina ollut ilo opettaa nuoria ihmisiä. Monet heistä muistavat minut vielä vuosikymmenten takaa! Toivottavasti tsemppiä riittää vielä viimeiseen työvuoteen!

Olen saanut tehdä työtä koko ikäni ja saanut tekemästäni työstä elantoni. Minun ei ole tarvinnut koskaan turvautua yhteiskunnan tukiaisiin. Yhdyn osittain Aristoteleksen ajatukseen siinä mielessä, että onnellisuus on ihmisen korkein halun kohde ja päämäärä, sen jälkeen tulee vasta raha. Aristoteles ajatteli, että ihminen saavuttaa onnellisuuden omien kykyjensä kautta, se ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Eräs toinen filosofi ajatteli, että onnellisuus on saavutettu, kun me löydämme jotakin, joka tyydyttää meidän kaikki tarpeemme ja löydämme määrittelemämme todellisuuden ja onnellisuuden. Lopuksi mieleeni tulee kaksi laulua omasta elämästä, ne alkavat sanoilla; "I love to go a-wandering along the mountain track...." ja samantyylinen laulu Suomeksi; "Oon onnellinen vaeltaja.....". Ne molemmat kuvaavat minun yhtä lempiharrastustani eli olen jokavuotinen Lapin vaeltaja ja myös sitä, etten jää koskaan tuleen makaamaan, vaan jatkan liikettä eteenpäin, näin olen kokenut elämäni  tavoitteelliseksi ja osittain onnelliseksi. Toki onnellissuus rakentuu jokaisen ihmisen mielikuvissa erilaiseksi. Tänä vuonna Suomalaiset ovat onnellisin kansa maailmassa, miten se sitten onkaan määritelty, on toinen asia? Suomalaisten mielestä 1930 - 1950-luvuilla onnellisuuteen tarvittiin vain kolme asiaa: Koti, Uskonto ja Isänmaa. Nämä kolme sanaa ovat varmaan tulleet 1920 - 1930-luvulla Saksasta Suomeen, jossa sanat kuuluivat "Kirche, Kinder und Kuche". Mielestäni onnellisuuteen tarvitaan kuitenkin enemmän, on muistettava se, että kukin yksilö määrittelee omaan onnellisuuteen tarvittavat kriteerit. 


Lopuksi: Kesällä 2019 järjestän sotahistoriallisen matkan Tolvajärvelle, jossa muistelemme talvi- ja jatkosodan taisteluita Stalinin neuvostoarmeijaa vastaan. Lisäksi olen saanut kutsun vierailla venäläisten opiskelijoitteni luona Aunuksessa ja Karhumäessä. Syksyllä ohjelmassa on vielä vanhaan Valamoon tehtävä retki, eli kesä on taas täynnä matkoja ja myös jonkin verran Vaeltamista.

Tolvajärven matkailumaja kesällä 1941 SA-kuvat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti