Kevät etenee vanhan kaavan mukaan, välillä on kauniita aurinkoisia päiviä ja taas välissä pilvisempää. Lunta oli tänä talvena Suomessa lähes kaikkialla, mutta yllättävän nopeasti lumet ovat huvenneet. Järvistä jäät alkoivat lähteä Ilomantsissa jo 21. - 22.4.2021.
Kasinjärven jäiden lähdöstä minulla on kerätty tilastoja vuodesta 1955 alkaen. Itse olen tehnyt tilastoa vuodesta 1980-lähtien ja tämän keväinen jäidenlähtö oli aikaisin sitten 66 vuoden ajalta! Edellinen ennätysaikainen jäidenlähtö oli 24.4.1981. Aikaiseen jäidenlähtöön syynä lienee ollut heikot jäät koko talven ajan. Toinen merkittävä syy oli aikainen lämmin kausi huhtikuun alussa. Syvemmissä järvissä jäiden lähtö oli lähellä normaaliaikaan. Jäät ovat lähteneet 2000 - 2020 luvuilla Kasinjärvestä ja Nuorajärvestä keskimäärin 2. toukokuuta.
Kuluneen talven aikana ”seurustelin” sodissa 1918, 1939–1940 ja 1941–1944 kaatuneitten, kadonneitten ja kuolleitten sotilaiden kanssa. Tein alkukevään aikana kirjaa Sodissa menehtyneistä ilomantsilaisista ja tutkimusvaiheen aikana tutustuin arkistotietokantojen kautta noin 566 ilomantsilaisen viimeisiin päiviin. Kaatuneitten tietoja etsin useista eri lähteistä ja löysin paljon uutta, ennen piilossa olleita tietoja kaatuneitten vaiheista. Talvisodassa Lieksan ja Kuhmon alueella kaatuneiden tiedot olivat kaikkein puutteellisimpia. Heistä on mainittu vain kaatumispäivä, ei välttämättä tarkkaa paikkaa ja tarkkaa joukko-osastoa!
Sodissa 1918 sekä 1939 - 1944 menehtyi 566 ilomantsilaista. Huhtikuussa 2021 ilmestyneessä Sodissa menehtyneet ilomantsilaiset -kirjassa kerron menehtyneiden sotilaiden historiaa mm. syntymä ja kuolin tiedot. Osalla on tarkka kertomus kuoleman syystä ja paikasta. Pääosa sotilaista kaatui, mutta osa heistä katosi, vangittiin, kuoli sairauksiin. Muutamia sotilaita menehtyi oman käden tai asetoverin vahingonlaukauksen kautta. Eräs kotikylässäni asunut mies ampui asetoverin vartiopaikalla syyskuun alussa 1941. Paikka oli Kostamuksen kylä, Irutjoen varrella. Ampumistapaus sattui yöllä etulinjassa.
Sodissa menehtyneet ilomantsilaiset -kirjassa on noin 200 ilomantsilaisen menehtyneen sotilaan kuvaa. Lisäksi taistelupaikoilta ja rintama-alueelta olen ottanut paljon kuvia 2000-luvulla.
Sisällissodassa 1918 menehtyneet ilomantsilaiset
Sisällissodan aikana Ilomantsin
valkoisista (suojeluskuntalaisista) kuoli 21, heistä yksitoista haudattiin 1918 sankarihautausmaalla olevan
muistomerkin taakse oheisen kuvan mukaan, ortodoksit oman kirkkonsa puolelle ja luterilaiset oman kirkkonsa puolelle. Tiedot olen etsinyt Suojeluskunnan arkistosta.
Valkoisten joukossa taistelleista seuraavat on haudattu muualle; Risto Ikonen (Valkeamatka) T, Pekka Mustonen (kadonnut), Heikki Kontturi (Valkeamatka), Ivan Jeskanen (Jääksi), Eino Pesonen (Näätälän kylä), Konsta Palviainen (kadonnut), Eerikki Ikonen (Ilomantsin luterilainen hautausmaa), Heikki Ikonen (Valkjärvi), Vasili Jeskanen (Luumäki) ja Aleksander Ihanus hautapaikka on tuntematon. Sankaripatsas tilattiin hautausmaalle 1921 ja sen valmisti Granit Oy. Patsaan hinta ilman rahtia oli reilut 21.500 markkaa. Kunta antoi patsastoimikunnalle 30.000 markkaa, jolla maksettiin muistomerkki ja sankarihautausmaan perustamiseen liittyvät kulut. Lisäksi yksityiset lahjoittivat sankarihautausmaan perustamisrahastoon pienempiä summia. Talkootyötä Sankarihautausmaan perustamistöissä teki useita ilomantsilaisia ja niistä löytyy tarkat tiedot arkistoista. Lisäksi keväällä 1918 Ilomantsin kunta lahjoitti suojeluskunnalle 100 000 mk toiminta-avustusta.
Valkoisten joukossa taisteluissa haavoittui kymmeniä, joista mainittakoon seuraavat; Paavo Kaltiainen ja Juho Pussinen Antrean pitäjässä, Juho Piilonen, Antti Uusimaa, Otto Kahelin, Tauno Pesonen, Otto Vänskä, Eino Kettunen ja Ilja Kettunen Vuoksen alueella. Samalla alueella katosivat ilomantsilaiset Pekka Nykänen ja Kosti Polvinen.
Ilomantsilaisista ”punaisiin” kuuluneista kuoli sisällissodassa 23 miestä. Heistä kolme on haudattu Ilomantsiin; Aleksander Huohvanainen (kuoli kotona vankileiriltä vapautumisen jälkeen), Ivan Karhapää teloitettiin Siilaisilla 7.3.1918, haudattiin aluksi joukkohautaan. Omaiset saivat luvan hakea Karhapään jäännökset joulukuun alussa 1918 ja he hautasivat ne Ilomantsin Kokonniemeen.
Otto Kettunen, Adam Kettusen 17-vuotias poika kuoli nälkään huhtikuussa 1918 Asumajoen rannalla, haudattiin heinäkuussa 1919 Pötönkankaan hautausmaalle. Pääosa
punaisista kuoli Tammisaaren vankileirillä (teloitettu, kuoli sairauksiin tai nälkään) ja heidät on haudattu Tammisaaressa
yhteishautaan. Heidän nimensä olivat; Antti Heiskanen, Anton Huotari, Antti
Häikiö, Juho Kastinen, Matti Kettunen, Juho Kiiski, Eino Kontturi, Otto Laatikainen,
Otto Louhelainen, Hannes Paavilainen, Arvid Pussinen, Adam Rasi, Bernhard
Rissanen, Otto Sormunen, Johannes Tossavainen, Risto Turunen ja Eero Valjus. Useimmat edellä mainituista punaisista vangittiin Viipurin lähellä, jonka rintamalle he olivat matkalla. Useimmat ilomantsilaiset eivät kerenneet rintamalle, kun heidät vangittiin. Joidenkin tietojen mukaan ilomantsilaisia oli mennyt Viipuriin 20 - 50 miestä ja pääosa heistä joutui Tammisaaren vankileirille. Ilomantsissa oli 1918 keväällä yhteensä noin 240 punaista, mutta pääosa heistä (mm. mummoni veljet) eivät lähteneet Ilomantsista, vaan jäivät koteihinsa. Kymmeniä punaisia pakeni huhtikuussa 1918 venäjän puolella oleviin karjalaiskyliin.
Matti Ikonen ja Matti Kettunen pakenivat useiden ilomantsilaisten kanssa venäjälle Liusvaaran ja Virmajärven välisen raja-alueen kautta. Ikonen kuoli Paatenessa ja Kettunen teloitettiin Kemissä. Iivari Korhonen ammuttiin Siilaisilla, hänet lienee haudattu Siilaisten joukkohautaan. Kymmeniä Ilomantsin punaisiin kuulunutta pakeni venäjälle ja vain muutamista heistä on saatu jälkeenpäin tietoja. Olen käynyt kahdesti Petroskoin lähellä sijaitsevissa Stalinin vainojen uhrien hautapaikoilla etsimässä ilomantsilaisnimiä (useimpien kuvat ja nimet löytyvät Stalinin teloituspaikoilta). Ainakin Puujoella löytyy useita Ikosia, joista muutama saattaa olla kotoisin Pohjois-Karjalan alueelta.
Kansallisarkiston tietokannoissa vuosina 1939 - 1945 kaatuneiksi on merkitty 93 021 henkeä. Talvisodassa kadoksiin jäi noin 1 700 sotilasta. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa katosi 400, asemasodan aikana 300 ja kesällä 1944 yhteensä 2 800 sotilasta. Lapin sodassa katosi 100 sotilasta. Talvi- ja jatkosodassa sotilaat näkivät 7 854 sotilaan menehtyvän, mutta heitä ei saatu evakuoitua taistelun aikana pois kaatumispaikoilta. Heidät on siunattu kentälle jääneinä maamme eri sankarihautoihin.
Ilomantsilaiset menehtyneet
Talvi-
ja jatkosodassa kaatui, katosi tai kuoli 522 ilomantsilaista, heidän joukossansa
neljä Lottaa. Pääosa menehtyneistä kuoli sodassa saatuihin vammoihin.
Tutkimukseni perusteella useita ilomantsilaisia teki itsemurhan, osa psyykeen
pettämisen seurauksena. Isäni veli kaatui Levinan bunkkerin tukikohdassa huhtikuussa 1942. Kun isäni oli hakemassa Väinön ruumista tukikohdasta, hän hyppäsi juoksuhaudasta ylös ja alkoi ampua suutuspäissään venäläisasemiin. Onneksi muut sotilaat saivat vedettyä hänet alas taisteluhautaan, sillä silloin tätä juttua en olisi kirjoittamassa. Useita ilomantsilaisia kuoli erilaisiin sairauksiin,
josta mainittavia olivat erilaiset tapaturmat, tuberkuloosi, influenssa, punatauti,
verenmyrkytys ja sydänkohtaus. Talvisodan aikana menehtyi 112 ilomantsilaista ja jatkosodassa 399 ilomantsilaista. Heidän lisäksi menehtyi muutamia Ilomantsin rajavartiostossa työskennellyttä rajamiestä. Ilomantsissa syntyneitä, mutta muuanne muuttaneita kaatui lähes sata. Heidät on haudattu eri paikkakunnille, mm. Kollaan kenttähautausmaalla on kaksi ilomantsilaista.
Ilomantsissa kesäsodassa 1941 menehtyneet
Jatkosodan alussa Ilomantsin rintamalla kaatui yli 205 sotilasta ja pääosa heistä haudattiin väliaikaisesti Ilomantsin sankarihautausmaahan. Eniten sotilaita kaatui 8. - 12.7.1941 Ontronvaaralla, Peurujoella ja Vellivaaran suunnilla. Louhivaaran alueella eniten sotilaita kaatui 12. - 17.7.1941. Pahimpana päivänä hautausmaalle tuli lähes 50 vainajaa, jotka arkutettiin kirkkorannan Kaatuneitten Evakoimiskeskuksen toimesta ja haudattiin väliaikaisesti Ilomantsiin. Syksyllä 1941 ja keväällä 1942 pääosa muualta kotoisin olleista vainajista kaivettiin ylös, arkutetiin uudelleen ja siirrettiin kotikuntien sankarihautausmaille. Ilomantsin rintamalla katosi ensimmäisten sotapäivien aikana kymmeniä sotilaita, heistä pääosa löydettiin heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa Ilomantsin taistelualueelta. Eräs rajamies kertoi eräässä sotapäiväkirjassa heinäkuun 23. päivänä 1941, että Peurujoen kylän alueella on kymmeniä suomalaisia, jotka olivat kaatuneet 8. - 9. heinäkuuta 1941 venäläisten murroksissa olleisiin miinakenttiin. Koska kesä oli lämmin, vainajien tunnistaminen oli vaikeaa ja osa vainajista jäi tunnistamatta. Eräs Kuolimaasta elokuussa 1941 löydetty pahasti mädäntynyt suomalainen sotilas jäi tunnistamatta ja hänet haudattiin tuntemattomana Ilomantsin Sankarihautausmaalle. Hän lienee ollut joku Ilomantsin rintamalla kadonneista suomalaisista sotilaista. Venäläiset olivat takavarikoineet vainajan taskut ja tuntolevyn, ja näin vainajaa ei pystytty tunnistamaan. Kaiken kaikkiaan Ilomantsissa jäi kesällä 1941 kadonneista sotilaista vain muutama sotilas jäi löytymättä, joten heistä osa saattaa olla Ilomantsin sankarihautausmaalle haudattuja tuntemattomia sotilaita? Heitä olivat Martti Uittoniemi 12.7.1941 Louhivaara, Eero Viitamäki ja Aulis Liukkonen 12.7.1941 Hullari, Lauri Salmio 11.7.1941 Louhivaara, Toivo Pakarinen 11.7.1941 Louhivaara, Pentti Nieminen 11.7.1941 Louhivaara, Matti Marjamäki 20.7.1941 Leppävaara. Lisäksi Ontronvaaran taisteluissa 7.7.1941 katosi sotilaitamme.
Ilomantsilaisista jatkosodan hyökkäysvaiheen alussa kaatui 130 miestä, heistä pääosa Tohmajärven ja Sortavalan alueella. Tohmajärven ja Sortavalan alueella kaatuneet ilomantsilaiset haudattiin ensin Tohmajärven, Kiteen, Matkaselän tai Ruskealan sankarihautaan. Vainajat siirrettiin sieltä Ilomantsiin marraskuusta 1941 alkaen aina kesään 1942 saakka.
Ilomantsilaisia kaatui asemasodan aikana eniten Syvärin takana olevissa taisteluasemissa. Useat heistä kaatuivat tarkka-ampujien luoteihin. Ostan suunnalla oli tarkka-ampuja pataljoona (JR 1228), jonka miehet olivat taitavia ampujia. Isäni kertoi, että aina kun nosti pään ylös taisteluhaudasta, tarkka-ampuja ampui laukauksen, Olen käynyt useita kertoja Syvärillä Levinan alueella ja todennut paikan päällä, että Levinan ja Ostan kylien välinen alue on yhtä laajaa peltoaukeaa. Siellä tarkka-ampujilla on ollut hyvät mahdollisuudet osua suomalaisiin. Alla kartat JR 9 toisen ja kolmannen pataljoonan asemista kesältä 1942. Siellä kuoli paljon ilomantsilaisia. Nykyään Levinan alue on lähes kokonaan peltoja, jotka kasvavat pajukkoa, koska peltoja ei enää viljellä. Alla ennen julkaisemattomia kuvia Ilomantsin miesten elämästä Syvärin takana Levinassa.
Ilomantsilaisista sodassa menehtyneistä yli 40 sotilasta katosi sotien aikana, heistä pääosa jäi kadoksiin. Kolmetoista ilomantsilaista jäi puna-armeijan vangiksi ja heistä kahdeksan palasi takaisin sodan jälkeen. Vangiksi jääneistä palasivat Arvo Pesonen (alla Sotilaan Ääni lehdessä ollut kuva Arvosta), Väinö Hassinen, Toivo Ikonen, Oiva Kuivalainen, Kauko Kuosmanen, Väinö Rytkönen, Eelis Sivonen, Erkki Tolonen ja seuraavat vangiksi jääneet eivät palanneet, Reino Eronen, Viljo Hiltunen, Tauno Hirvonen, Väinö Moilanen ja Eino Mähönen.
Ilomantsilaisista sotilaita katosi talvi- ja jatkosodassa tai heitä jäi vangiksi. Oheisessa luettelossa muutamia kadonneita ilomantsilaisia;
Toivo Puhakka s. 12.08.1919 Ilomantsissa katosi 10.06.1944 Äyräpäässä
Eelis Kettunen s. 19.03.1904 Ilomantsissa katosi
10.06.1944 Kaltimossa
Tauno Hirvonen s. 24.04.1923 Ilomantsissa katosi
10.07.1944 Loimolan Korpijärvellä
Viljo Hiltunen s. 28.07.1911 Ilomantsissa katosi
10.07.1944 Loimolan Korpijärvellä
Karl Laine s. 06.04.1940 Turussa katosi 04.07.1944
Tulemajoella
Heikki Jormanainen s. 07.03.1914 Ilomantsissa katosi
13.07.1944 Liusvaarassa
Arvo Lipponen s. 02.09.1911 Ilomantsissa katosi
30.06.1944 Topasjärvellä
Mikko Martiskainen s. 05.05.1918 Liusvaarassa katosi
18.08.1941 Rautalahdessa
Pekka Martiskainen s. 10.04.1922 Ilomantsissa katosi
03.07.1944 Salmin Palojärvellä
Kalevi Hiltunen s. 08.07.1921 Ilomantsissa katosi
30.06.1944 Kinnermäellä
Eelis Turunen s. 14.06.1916 Ilomantsissa, putosi BL-144 mukana 07.03.1940 Tiurinsaaren etäläpuolen rannalle.
Iivari Ikonen s. 24.06.1905 Ilomantsissa katosi
03.03.1940 Kollaanjoella
Toivo Pesonen s. 16.06.1917 Ilomantsissa katosi
23.02.1940 Koirinojalla
Vilho Rytkönen s. 22.03.1908 Ilomantsissa katosi
21.01.1940 Lieksassa
Elias Riissanen s. 19.07.1917 Ilomantsissa katosi
talvisodassa
Heikki Tikka s. 06.04.1896 katosi 09.03.1940
Heinjoella
Joel Laine s. 01.03.1917 Ilomantsissa katosi
29.02.1940 Impilahden Syskyjärvellä
Otto Palviainen s. 07.05.1909 Nuorajärvellä katosi
20.08.1941 Liusvaarassa
Väinö Moilanen s. 2.11.1921 Ilomantsissa, katosi Syvärin Jontkan tukikohdasta 8.8.1942.
Viljo Hiltunen s. 04.08.1919 Ilomantsi katosi
29.06.1944 Portinhoikassa
Toivo Kontturi s. 15.06.1923 Ilomantsissa katosi
25.07.1944 Vegaruksessa
Reino Eronen s. 18.05.1920 Ilomantsissa katosi
20.06.1943 Hivakassa
Reino Keränen s. 12.04.1920 Ilomantsissa katosi
10.07.1944 Korpijärvellä
Viljo Tanskanen s. 23.06.1912 Ilomantsissa katosi
09.07.1944 Korpijärvellä
Onni Muikku s. 07.04.1908 Ilomantsissa katosi
15.07.1944 Vuosalmella
Onni Tahvanainen s. 01.11.1910 Ilomantsissa katosi 06.07.1944
Tulemajoella
Viljo Hiltunen s. 04.08.1919 Ilomantsissa katosi
29.06.1944 Talissa
Lisätietoja ilomantsilaisista kaatuneista löytyy viimeisimmässä kirjassani (1.4.2021) Sodissa menehtyneet ilomantsilaiset. Kirjaa myydään Ilomantsin kirjakaupassa ja nettikirjakaupoissa.
Sodissa menehtyneet ilomantsilaiset kirja saatavana paperisena ja ekirjana.
Kovakantinen
264 sivua
ISBN-13: 9789528044826
Kustantaja: Books on Demand
Julkaistu: 01.04.2021