Heleätä helmikuuta! Melodious February

Elämme nyt keskitalven aikaa. Tammikuu oli Suomen eteläosissa harvinaisen vähäluminen. Yhtä vähän oli lunta tammikuussa vuonna 1973. Sinä talvena ennen joulua, itsenäisyyspäivän jälkeen alkanut lämmin kausi jatkui tammikuun puoleen väliin saakka ja lunta oli silloin yhtä vähän kuin kuluvana vuotena. Lämpötilojen suhteen tammikuu oli normaali. Ilomantsissa keskilämpötila oli tammikuussa - 12,8 astetta celsiusta. Välillä tuntui, että tänä vuonna tammikuu olisi ollut normaalia kylmempi. Tilastoni mukaan kylmin tammikuu oli tällä vuosikymmenellä vuonna 2010, jolloin keskilämpötila oli - 17,6 astetta celsiusta. Keskimäärin tammikuussa on pakkasta - 11 astetta celciusta. Nyt kun kirjoitan tätä juttua, ulkona on kirkas tähtitaivas. Pakkasta on - 20 astetta celsiusta. Tuuli on nousemassa ja huomenna on luvassa lumisadetta.

Tammikuussa ja helmikuussa ovat ns. härkäviikot tai selkäviikot. Ajanjakso alkaa loppiaisesta ja jatkuu laskiaiseen saakka. Tänä vuonna laskiaistiistai on 4.3.2014. Nimitys härkäviikot tulee siitä, että ennen vanhaan härkäviikoilla tehtiin pitkä työrupeama ilman juhlapäiviä. Länsi-Suomessa metsätöissä käytettiin hevosten ohella myös härkiä, josta nimitys. Selkäviikot sana tullee pitkästä sydän talven ajanjaksosta ns. talven selästä. Omalla kohdalla töitä on ollut tammikuussa liian paljon ja kalenterissa on runsaasti merkintöjä myös helmikuulle. 

Tammikuu on talven toinen sydän kuu helmikuun kanssa. Helmikuu on monesti vuoden kylmin kuukausi. Tällä vuosikymmenellä vuosina 2011 – 2012 helmikuu oli noin viisi astetta kylmempi kuin saman vuoden tammikuu. Helmikuun nimi tulee pakkaspäivien ja suojasään vuorottelun luomista kauniista jäähelmistä rakennusten räystäillä, puissa ja pensaissa. Kun lumen pinta jäätyy (Hankiaisten aikaan), auringonvalo saa aikaan tuikkivia tähtiä hangen pinnalle. Eilen illalla päivän kallistuessa iltaan, alkoi läheisen joenrannan metsästä kuulua tuttua ääntä "puputusta". Helmipöllön (Aegolius funereus) ääni halkoi pimeää maisemaa. Helmipöllön pesäpönttöjä tein aiempina vuosina läheisiin metsiin, mutta kannan vähentyessä olen jättänyt pesäkolojen (pönttö) tekemisen pois. Pitänee miettiä niiden tekemistä tulevana kesänä. Talitintit (Parus major) ovat myös aloittaneet keväisen konsertin. Talitiaisia on tänä talvena ollut vähän pihoilla. Lämmin talvi on suonut niille ruuan hankkimisen metsistä. 

Helmikuu ja maaliskuu ovat parhaita vuodenaikoja ottaa talvimaisemakuvia. Valot ja värit ovat silloin parhaimmillaan. Aurinkoisina päivinä otan kameran mukaan ja nappaan valokuvia sieltä ja täältä. Vuodessa otan noin 3 500 valokuvaa, pääosa niistä on maisemakuvia. Talviaikana kävelen tai hiihtelen metsissä, erämaissa ja järvillä. Työelämä on nykyaikana henkisesti raskasta. Vaeltaminen erämaassa rauhoittaa mieltä.  

Ennen vanhaan odoteltiin kevättalven ensimmäistä suojasäätä. Siitä 200 päivää eteenpäin oli laskennallinen viljanpuintiaika. Sen mukaan määriteltiin otollinen viljakasvien kylvöaika. Nykyään sään ennustaminen on teknisempää ja maatalous koneellistettua. Viljan siemenet kylvetään heti, kun se on mahdollista. Satoennusteet tehdään kesän kuluessa. 

Helmikuu on paras kuukausi nauttia talvesta. Yöt ovat kylmiä ja päivällä aurinko lämmittää ulkonaliikkujaa. Lunta on maassa eniten helmikuussa. Nyt kannattaa lähteä yksin tai yhdessä kohottamaan yleiskuntoa hiihtämällä. Itse nautin hiihtämisestä paljon. Hiihtämällä koko keho saa liikuntaa ja raikas ilma virkistää työn kuormittamaa ihmiskehoa. 

Tänä vuonna lumen vähyyden ja pakkaskauden vuoksi tammikuussa kertyi hiihtokilometrejä hiukan alle 80 kilometriä. Kokeilin tänään hiihtämistä, mutta voitelu epäonnistui täysin. Lumi tarttui pohjan pitopintaan ja luisto puuttui kokonaan. Vaimo ihmetteli kuntonsa äkillistä huononemista, mutta taisi syynä olla voiteluvirhe. Nyt lunta on luvassa lisää, joten helmikuussa kilometrejä kertynee enemmän. Peikkona väijyy flunssakausi, joka saattaa sotkea hyviä suunnitelmia.  

Kuinka paljon hiihtoharrastus siten maksaa? Ostin edelliset sukset noin kymmenen vuotta siten. Viime talvena ostin uudet sukset ja monot. Ne maksoivat yhteensä 520 euroa. Jos hiihtovälineiden vaihtoväli pysyy entisenä, hintaa harrastukselle tulee noin 50 € /vuosi ja lisäksi suksivoiteita ostan noin 10 eurolla. Hiihtokilometrejä kertyy vuodessa noin 500 - 600 km, joten kilometrihinnaksi tulee 0,1 €. Toivotaan kevään ajaksi hyviä hiihtosäitä meille kaikille!

Auringonpilkut ja ilmaston lämpeneminen - Sunspots and Global Warming

Elämme nyt tammikuun alkua vuonna 2014 ja lunta on maassa vain ohut kerros jos sitäkään. Mennyt vuosi 2013 oli maapallon viidenneksi lämpimin vuosi viimeisen sadan vuoden mittaus jakson aikana. Kotimaassa vuosi 2013 oli kahdeksanneksi lämpimin sitten vuoden 1918 Suomen itsenäistymisen. Harvoin tammikuun alussa on näin lämmintä ja lumetonta. Menneen syksyn aikana ja nyt talvella olemme saaneet ihailla täällä Suomessa kauniita ja runsaita revontulia. Pakkasta ja lunta olemme kuitenkin odottaneet hartaasti, jotta pääsisimme hiihtämään. Useimmat meistä suomalaisista olemme hiihtäneet pienestä pitäen, se on ollut ainut varma keino päästä tiettömillä erämaataipaleella paikasta toiseen. 

Matosalmi

Tiedemiehet puhuvat, että maapallon lämpöaallon syynä on ilmaston lämpeneminen. Heidän mielestä nyt pitäisi sijoittaa rahaa ilmaston  lämpenemisen estämiseksi. Minnekä ne rahat mahtavatkaan mennä?  Otetaanpa esimerkiksi hiilipäästökauppa, jossa rahaa siirtyy taskusta toiseen. Siitä huolimatta hiilipäästöt eivät vähene oleellisesti, joissakin maissa päästöt ovat lisääntyneet voimakkaasti! Hiilidioksidi on ilmaston lämpenemisen kannalta merkittävin kaasu, joskin ei ainut ilmakehän ominaisuuksiin vaikuttava aineosa.

Riihijoen kylämaisema

Viime vuoden ja tämän talven lämpöennätyksiin osasyynä on auringon aktiivisuus, elämme nyt auringonpilkkujen maksimikautta. Auringonpilkkujen maksimikausi esiintyy keskimäärin 11 vuoden välein. Viimeksi auringonpilkkumaksimit rajoittuivat vuosille 2013, 2001, 1989, 1981, 1970, 1959, 1947 jne… Auringonpilkkuja oli vuotta 2013 enemmän vuosina 1989, 1958 ja 1947-49.

Tammikuun aamu Ilomantsissa -20 C (-4 F)

Olen seurannut auringonpilkkujen määrää ja kotikuntani keskilämpötiloja jo vuosia. Pitkällä aikavälillä auringon pilkkujen ja keskilämpötilojen välillä on mielestäni suora yhteys. Mitä enemmän auringonpilkkuja, sitä korkeampi on maapallon keskilämpötila. Viime vuonna vuoden keskilämpötila oli Ilomantsissa +3,55 ^oC astetta. Silloin auringonpilkkuja oli runsaasti. Vuonna 1989 keskilämpötila oli +4 ^oC astetta ja auringon pilkkuja n. 30 % enemmän kuin viime vuonna. Vuodesta 1918 alkaen tähän päivään saakka keskilämpötila on ollut Ilomantsissa n. +2,3 ^oC astetta. 

Tammikuun ilta nevasuolla, pakkasta -28 C (-18.4 F)

Minun elinaikanani kylmimmät vuodet sattuvat auringonpilkkujen minimivuosille; 1955, 1966, 1976 ja 1986, jolloin vuoden keskilämpötila oli vain noin +0,1 - +2,0 ^oC astetta. Kylmin vuosi oli vuosi 1966, jolloin vuoden keskilämpötila oli Ilomantsissa ainoastaan +0,1 astetta. Elämme nyt ”viilenevässä” ilmastossa taas seuraavat reilu viisi vuotta. Sen jälkeen ilmasto lämpenee, koska auringon aktiivisuus lisääntyy, saavuttaen maksimitehonsa vuonna 2024. 

Auringonpilkkukausi on nyt maksimissaan ja esimerkkinä 6.1.2014 oli auringonpilkkuja 245 joka on erittäin suuri määrä. Viimeisten kuukausien aikana auringonpilkkuja on ollut keskimäärin n. 100. Edellisen vuoden suurin auringonpilkkumäärä oli 178 15.11.2013 ja sama auringonpilkkumaksimi oli myös 8.7.2012.  Auringonpilkkujen minimikautena esim. 1966 pilkkuja oli keskimäärin alle 10. Auringonpilkkujen maksimikautena esimerkiksi vuonna 1959 auringonpilkkuja oli keskimääri 180. Myös vuonna 2001 auringonpilkkuja oli suurin piirtein saman verran. Suurin pilkkumäärä 283 havaittiin 26.9.2001. Voimakas auringonpilkkumäärä aiheuttaa revontulia pohjoisella pallonpuoliskolla n. 3 - 4 päivän päästä purkauksista. 

Auringon aktiivisuustaso ja samalla auringonpilkkujen määrä laskee 11 vuoden vaihtelukauden lisäksi myös 100 - 200 vuoden välein. Tuolloin auringonpilkkujen määrä laskee tuntuvasti normaalikausia alemmaksi n. 20 - 50 vuoden ajaksi. Ensimmäinen tilastoitu pidemmän aikavälin auringonpilkkujen minimijakso oli nimeltään Oort n. 1100-luvulla. Wolfin minimi oli 1300-luvulla. Ilmaston viileneminen toi mukanaan katovuodet Pohjois-Eurooppaan ja niiden seurauksena kuolee 25 - 30 prosenttia väestöstä. Spörerin minimi oli vuosisadan vaihteessa n. 1500. Maunderin minimi oli vuosina 1645 - 1715. Se oli ns. pieni jääkausi (Little Ice Age), jolloin auringon tuottama lämpö laski ja pohjoisilla alueilla koettiin kylmyyttä ja nälkää. Katovuosien seurauksena leipävilja loppui useista maista. Nälkä ja taudit tappavat 25 - 30 prosenttia väestöstä. Kotikunnassa Ilomantsissa kuoli yli 1000 ihmistä vuosina 1690 - 1700. Seuraava "pieni jääkausi" ajoittuu vuosille 1800 - 1870. Sitä nimitetään Daltonin minimiksi. Ilmaston viileneminen aiheutti katovuosia ja 8 - 10 prosenttia kuolee nälkään ja kulkutauteihin. Kirkonkirjoista on luettavissa, että ihmisiä kuoli tuona ajankohtana  nälkään ja erilaisiin tauteihin. Muuttovirta itä-Suomesta muuanne suomeen kiihtyi Daltonin minimin loppuvaiheen aikana. Tuon ajanjakson jälkeen ilmaston lämpötila on noussut merkittävästi. Nyt elämme ns. Modern Maksimia tai toiselta nimeltä Grant Maximum. Aurinko on aktiivisin tuhansiin vuosiin. Jos auringon sisäinen kello toimii aiemmin havaitulla tavalla, meille olisi alkamassa seuraava pieni jääkausi 2020 - 2060 lukujen välisenä aikana. Lämpötilojen laskua saattaa vähentää merkittävästi ilmaston lämpeneminen kasvihuonekaasujen vuoksi ja varsinaista "Little Ice Age" ei välttämättä toteudu? Kuka elää silloin, hän näkee!  

Ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Ollessani lapsi 1950-luvulla, talvikausi alkoi aina lokakuun puolivälissä ja lumet sulivat maasta toukokokuun puoleen väliin mennessä. Nykyään talvi tulee meille marras-joulukuun vaihteessa ja lumet sulavat huhtikuun puoleen väliin mennessä. Talvikausi on lyhentynyt ainakin kahdella kuukaudella. Tilastojeni mukaan Ilomantsissa keskilämpötila on noussut 1950-luvulta nykypäiviin mennessä yli 0,6 ^oC astetta, joten ilmasto on lämmennyt merkittävästi. Jos katsotaan lämpötilastoja taaksepäin puoli vuosisataa, niin joulukuun lämpötilat ovat nousseet reilusti ja siten joulukuun lumen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta.  Pakkasjouluista muistan vuodet 1961, 1967, 1978 ja 1995-96. Vuonna 1967 joulun alla setäni Ilmari kuoli. Silloin oli pakkasta lähes -30 astetta ja lunta oli maassa niukasti. Samoin vuonna 1978 mummoni kuoli pakkasjakson aikana. Lämpimiä jouluja olemme saaneet vietää viimeisen viiden kymmenen vuoden aikana enemmän kuin kylmiä. Muistan joulut 1968, 1972 ja 1974, jolloin joulun alla alkanut lämmin kausi kesti tammikuun alkuun saakka.  Töitä ilmaston lämpenemisen vähentämiseen tai estämiseen on tehtävä, mutta valitettavasti nykymaailmasta ei taida löytyä yhteistä tahtoa sen vähentämiselle. Eikä taida olla myöskään ilmastonlämpenemistä estäviä keinoja?

Mutta onneksi saamme tänne pohjolaan tänäkin talvena lunta ja nautittavan kovia pakkasia. Elämäni aikana olen saanut kokea muutamia jouluja ilman valkeaa lunta, mutta joka vuosi talvi tulee viimeistään tammikuun puolessa välissä. Kylmin kausi ajoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen.

Alla kuva kylämme Runonlaulajainpirtistä joulukuussa 2013 lämpötila 0 ^oC (32 F) ja Tammikuussa 2012 lämpötila -30 ^oC (-22 F).