Helmikuu
oli maassamme ennätyslämmin. Helmikuun keskilämpötila Ilomantsissa oli -2,4 o
C. Yhtä lämmin helmikuu on edellisen kerran ollut vuonna 1990. Kävi niin kuin ennustin, sikaflunssa tai A-virus sotki omat suunnitelmat
hiihtokilometreistä. Kilometrejä tuli helmikuussa vähemmän kuin tammikuussa. Flunssainen
olo jatkuu edelleen, joten hiihdot jäävät hiihtolomalla vähiin.
Kuvassa Ahman jälkiä puron reunoilla
Lunta oli Ilomantsissa maaliskuun alussa noin 10 – 30 cm. Järvien jäällä on vettä, joten siellä
lunta on vähemmän. Ilmatieteenlaitos lupaa säiden jatkuvan samanlaisena lähes koko maaliskuun ajan. Kevät etenee siten vähälumisena.
Maaliskuun latinankielinen nimi Martius juontuu sodanjumala Mars nimestä ja samaan viittaa myös Englanninkielinen nimi March. Maaliskuun
nimestä olen kuullut monta selitystä. Suomenkielisen nimen perusteena on käytetty sanaa
maa eli ”maa paljastuu lumen alta maaliskuussa”. Se on normaalisti totta eteläisessä Suomessa, mutta tänään hiihdellessä Ilomantsin saloilla olevan erämaajärven rantoja pitkin, etelän puoleisilla rinteillä ei ollut enää lunta. Jäällä lumen paksuus vaihteli 0 - 20 cm.
Erämaajärvi päättyy suohon, jonka läpi virtaa pieni puro. Puro on yleensä sulana lähes koko talven. Puron varressa on talven mittaan käynyt Ahman lisäksi Kettu, Susi ja Riekkoparvi. Aamuauringon paistaessa vasten kasvojani, kuuntelin Ketun haukahtelua järven takaisesta suometsästä. Ukkometso seisoi metsän reunassa nokka pystyssä. Maaliskuun lopussa puron takaisen metsän siimeksessä asustava Karhu käy keväisin saman puron varressa. Nyt sen jälkiä en nähnyt. Sain lauantaiaamun retkellä kokea yhden mieleenpainuvan kokemuksen Suomen luonnon monipuolisuudesta.
Hiihtoretkellä auringonpaiste lämmitti ilman lämpötilan päivän aikana plussan puolelle. Yöllä oli pakkasta lähes 10 astetta. Helmikuussa aurinko näyttäytyi vain muutaman kerran harsopilvien lomasta. Nyt maaliskuun alku näyttää lupaavalta, aurinko paistaa täydellä terällä.
Yöpakkanen oli osittain kovettanut hangen kovaksi, mutta varjopaikoissa sukset upposivat lähes jään pintaan saakka. Hiihtäminen upottavassa hangessa oli kovaa puuhaa, hiki kasteli kaikki vaatteet läpimäriksi.
Kevät on
edennyt ripeästi, se on jopa parisen viikkoa edellä normaalista aikataulusta. Pajunkissat ovat tulleet esille. Kevään muuttolintuja on
alkanut saapua paikkakunnalle. Helmipöllö (Aegolius funereus) huuhtelee iltaisin läheisessä
metsässä. Pöllön huhuilua olemme saaneet kuunnella jo reilun kuukauden ajan.
Maaliskuu alussa on laskiaissunnuntai. Laskiaissunnuntai
(Shrove Sunday) on 2.3.3014 ja laskiaistiistai (Pancake Tuesday) 4.3.2014.
Laskiaisesta laskeudumme paastonaikaan, joka kestää 40 arkipäivää. Paastonaikana odotamme tulevaa pääsiäisaikaa. Osa meistä paastoaa ulkoisesti pidättäytyen tietyistä ruokalajeista, osa sisäisesti. Pääsiäinen
on suurin kirkollinen juhlamme, joka on tänä vuonna maaliskuun loppupuolella.
Ilomatsin Parppeinvaaralla sijaitseva tšasouna.
Tšasouna eli Säässynä on ortodoksien rukoushuone, jonka nimi venäjäksi on tšasovnja – часовня.
Minua kiinnostavat vanhat tšassounat historiallisina rakennuksina. Niissä ovat esivanhemmat aikojen saatossa osallistuneet ehtoopalveluksiin,
siunaustilaisuuksiin, kyläjuhliin ja tšasounan tai kylän suojelupyhimyksen muistopäiviin eli praasniekkoihin. Äitini ja isäni suvun
juuret ovat vanhassa luovutetussa Karjalassa.
Saarivaaran tšasouna.
Isäni
kotikylä Kuolismaa on nykyään Suomen rajojen takana, Venäjän karjalassa. Kuolismaa sijaitsi Ilomantsin itäosassa, se oli n.
350 hengen kyläyhteisö. Kuolismaan kylä on nykyisin vajaan 30 km päässä Suomen ja Venäjän rajasta. Siellä sukuni esi-isät asuivat vuodesta 1696 alkaen aina talvisodan alkuun saakka 1939 saakka. Olen käynyt Kuolismaassa muutamia kertoja. Kuolismaan kylä on nykyään autiona, siellä on vain Venäjän rajavartioston pieni vartiorakennus. Aiemmin siellä oli n. 40 - 50 asuttua taloa, Suomen Punaisen ristin Sairasmaja, Rajavartiosto, kaksi kauppaa, kansakoulu sekä tšasouna ja kyläkalmisto (cemetery).
Megrin luostari oli isomummoni Fevronija Hourenja Vlasovin kotitilan mailla 1860-luvulla
Minun isoukkini Dimitri Miitrei Andrein poika Tsutsunen syntyi 12.10.1853 Suojärven Vegaruksessa. Hänen
puolisona oli Liusvaaralainen Fevronija Hourenja Sidorova Vlasov. Isomummoni Fevronijan serkku Varvara Wlasov oli Megrin monasterin viimeinen asukas. Äiti Varvara asui lähes koko elämänsä ajan Megrin vanhauskoisten erämaaluostarissa. Luostarissa oli aiemmin nunnana myös Varvaran sisar Fedosia. Fedosia sai viisi lasta munkki Jefim Bogdanoville. Lapsista neljä oli tyttöjä ja yksi poika Mikael, joka toimi myöhemmin Möhkön kauppiaana. Sain kasteessa toiseksi nimeksi Mikaelin luultavasti edellä mainitun Mikael Bogdanovin nimen mukaan.
Isomummoni Feveronia oli oman aikansa kansantaiteilija. Hän eli lapsuudessa Megrissä vanhauskoisten ortodoksien parissa, mutta avioliiton myötä siirtyi Suojärven Vegaruksen kylässä ortodoksiksi. Tsutsunen sukunimi on peräisin venäjän kielestä ”Tsu-Tsu”, venäjäksi "чуть чуть ", joka tarkoittaa suomeksi vähän, vähäistä, pientä. Nimensä mukaisesti mummoni sisaret ja veljet ”Tsutsuset" olivat pieniä kooltaan.
Isomummoni Feveronia oli oman aikansa kansantaiteilija. Hän eli lapsuudessa Megrissä vanhauskoisten ortodoksien parissa, mutta avioliiton myötä siirtyi Suojärven Vegaruksen kylässä ortodoksiksi. Tsutsunen sukunimi on peräisin venäjän kielestä ”Tsu-Tsu”, venäjäksi "чуть чуть ", joka tarkoittaa suomeksi vähän, vähäistä, pientä. Nimensä mukaisesti mummoni sisaret ja veljet ”Tsutsuset" olivat pieniä kooltaan.
Suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija Martti
Haavio kävi eräänä kesänä 1920-luvulla haastattelemassa isomummoani ”Houria” sekä samalla kuunteli Hourin tekemiä lauluja. Haavio talletti muistikirjoihinsa kymmenkunta isomummoni tekemää kansanlaulua ja loitsua. Isomummoni oli myös kansanparantaja. Hän käytti sairauksien parantamisessa apuna luonnonyrttejä. Mummoni Anna kertoi, että Houri luki aina loitsuja sairaan luona ollessa. Tyypillisin rukous hänellä ja myös mummollani Annalla oli toistaa jatkuvasti sanaa "Gospodi pomilui" joka tarkoittaa "Herra armahda". Hourilla oli kädessä rukousnauha, jonka avulla hän pystyi laskemaan rukoustensa määrää. Liekkö rukousnauhan käyttö jäänyt tavaksi vanhauskoisuudesta? Rukousnauhassa oli helmiä ja risti.
Isomummoni Fevronia jäi talvisodan alussa Venäläisten vangiksi. Hän kuoli 30.12.1939 kotitilalla Suojärven Vegaruksen Marjovaarassa. Hänen poikansa Vaslei Tsutsunen hautasi Hourin Vegaruksen hautausmaahan ennen kuin siviilisotavangit siirrettiin Kaimaojan siviilisotavankileirille.
Suojärvi ja siellä oleva Vegaruksen kylä on vanhaa Suomea, jonka Neuvostoliitto valloitti talvi- ja jatkosodassa. Kylässä oli puolen sataa taloa, kansakoulu, tšasouna ja kyläkalmisto (cemetery). Mummoni talo sijaitsi Marjovaarassa, noin kolmen kilometrin päässä Vegaruksen kylästä. Suuri karjalaismallinen talo sijaitsi kivikkoisen Marjovaaran mäen päällä. Miitrei, Houdin mies oli Tsutsusten kauppias- ja maanviljelijäsukua, joka asutti 1500-luvulla Suojärven Varpakylää, Moisenvaaraa ja Vuonteletta. Heidän sukunimi oli alunperin Harakka, mutta se muuttui 1700 luvun lopussa Tsutsuksi. Alunperin Tsutsusten suku on asunut Suojärven Varpakylässä, mutta aikojen saatossa suku levisi lähikyliin.
Isomummoni Fevronia jäi talvisodan alussa Venäläisten vangiksi. Hän kuoli 30.12.1939 kotitilalla Suojärven Vegaruksen Marjovaarassa. Hänen poikansa Vaslei Tsutsunen hautasi Hourin Vegaruksen hautausmaahan ennen kuin siviilisotavangit siirrettiin Kaimaojan siviilisotavankileirille.
Suojärvi ja siellä oleva Vegaruksen kylä on vanhaa Suomea, jonka Neuvostoliitto valloitti talvi- ja jatkosodassa. Kylässä oli puolen sataa taloa, kansakoulu,
Martti
Haavion kertomus runonkeruumatkasta Vegaruksen Marjovaaraan 1920-luvulla
Illan jo myöhäksi ehdittyä ajoin
polkupyörällä Vegaruksen tietä ja saavutin Marjovaaran polun haaran. Kesäkuun helle vaihtui viileydeksi, valo oli keltaista ja vihreätä puiden
katveessa. Kivikkoinen, loivasti vaaran rinnettä kiipeävä polku oli hyvin
runollinen. Se kohosi lehtojen, rinteiden ja ahojen sivuitse yhä korkeammalle.
Käki kukkui. Saavuin erän talon pihalle. Sen oven eteen oli pantu poikittain
keppi merkiksi siitä, ettei väkeä ollut kotona. Kiersin talon ja tarkastelin
ohimennen linnunvipuja, kalanpyydyksiä ja tuohikontteja, joita oli seinänvieruksella:
näin, että täällä elettiin vielä niin kuin isät olivat eläneet. Talo oli
rappeutuneisuudessaankin ylhäinen; se huokui hieman pelottavaa rauhaa. Nyt
tulin lehmikujalle ja vaelsin edelleen. Saavuin mökille, jossa valmistauduttiin
iltalypsylle; ainoan lehmän kello helisi iloisesti ja lapsiparvi kisaili.
Lähellä tätä mökkiä, vaaran korkeimmalla huipulla, erämaan täydellisessä
rauhassa, oli Marjovaaran talo. Talossa isännöi silloin 81-vuotias Houri
Tsutsunen. kun olimme vaihtaneet kuulumiset, hän tarjosi minulle suuren
maitokulhon. Kuulin, että minun tapaiseni vieraat eivät täällä olleet
harvinaisia: talossa olivat vierailleet, Kertoi Houri, maanmittarit,
nimismiehet ja insinöörit. Marjavaaran tila oli ollut suuri, siellä oli ollut
kuusi lypsävää lehmää, monta renkiä ja piikaa, ja mikä parasta, pihalla oli
telminyt kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Entisaikoina oli poltettu kasket ja
tästä oli seurauksena hyvinvointi. Mutta talo oli erämaassa. Nyt emäntä oli
yksin hoitamassa taloa: kaikki pojat ja tyttäret olivat maailmalla. isäntä oli
kuollut, lehmien määrä oli enää kolme, toisen pirtin uuni oli sortunut. ”Itse
lypsän lehmät, pilkon puut, kylvän pellavat ja perunat, ja kudonmpa vielä
pellavakangasta Sortavalan markkinoille.” Houri toi palan pellavakangasta ja
halusi myydä sen minulle. Houri palasi myös omaan elämäänsä ja kertoi mm.
vaelluksistaan suomalmin nostajana.
Houdi oli
ostolehmän ensimmäisen juottamisen yhteydessä tervehitinyt maanhaltijaa seuraavin
sanoin
Terve näil
mail, mantereil, tuorehil, tervehil, vast'tulokkail vierahil, siian silmäks,
särren
korvaks, ilveksen ihoks! Terve izännil, terve emännil, terve kazakoil, terve
kaigil kansaloil. Olgaa tervehenä ziivattazeni! Kuni kuuta, sini päiviä, siks
ilmaist igeä, kuuks kullaist päiveä! Tervehyttä, rauhutta, mi karvaist, se
igeä! Mezivesi juotavaks, nizuheina syotäväks, karva kuldane, toine hobiane.
Lehmien
laitumelle laskeminen
(Houri kiersi lapsineen talon kaksi kertaa myötä- ja
vastapäivään aamulla ennen aamiaista ja kirves vyön alla)
Pyhä Jyrgi,
kormelits, kai katsoit katoken alla, niin katso kanarvarvikos!
Loaai
rauda-zet aiat moast soati tavahazen, taivahasta moahan soati,
kai ei pääzis
lintu peälits,
kui ei pääzis
lintu peälits lendämäh, hiiri alitse juoksemah.
Tyttären
lemmen nosto
Nossan kullan
kulmilleni, hobiet silmilleni.
Nouzis lembi
liehumah, kunnivoni kuulumah yli kuuen kirkon, kaheksan kaupungin, kaigis
moakunnis kaunihimmaks i kallehimmaks.
Muut
lambahiks lautsan alle, mie suurimmiks syöjiks sizään!
Metsähän
nenä
Jos millä
tavoin rupesi silmiä kivistämään. Kumarrettiin pihalla, ensin luettiin: kolme
kertaa luetaan: Ensiksi pojozeen ilmansuuntaan, sitten murginapäivään jne.
yhdeksän kertaa yhteensä.
Yksi se on –
veest ja metsäst.
Vein izänd
kuldahattu,
vein emänd
kuldlakki,
vein lapset
kuldalakit!
Kusta lienos
tullut:
Tuulis,
ahavois,
Puustis,
metsis,
Mais vai
veis,
Muistettullois
tilois,
Muistamattomis
En liene
vioin virkkana
Enkä pahoin
pagissu
Käkeä
voi kukuttaa seuraavasti
Käköseni,
kultazeni
Helgyttele
hieno lintu
Viikonko mie
vielä elän
Mon kerdoi,
se vuosie.
Kugu, Kugu
käköini, kuldazeni
Helgyttele
hieno lintu
Viikonko mie
vielä villapeänä viuhkon
Kauanko aigoa
kassapäänä?
Pellavan
kylvöloitsu
Anna, Jumala
suman sulkkua, Adaman kuidua,
koivuloin
pitkyttä koivuloin sitkeyttä!
Liinaa
kylväessä
Pohjasella
annan pitkät pöksyt,
suvel annan
suuret rätsinät
Pellavaa
kehrätessä
Pyhä kuzmoi,
tjimnoi, syöttäizen,
tule keen
tyttären ker kuiduu loadimah,
setsemänneks
selvittämäh!
Lyropuro 15.3.2014
Lyropuro 15.3.2014
Vlasovien suku on asunut Ilomantsin itäosassa Megrissä. Heidän hallinnoimalle tilalle perustettiin Megrin vanhauskoisten ortodoksien luostari 1800-luvun alussa. Luostari suljettiin v. 1919, kun äiti Varvara Vlasov kuoli. Luostarirakennukset siirtyivät valtiolle rajavartioston vartiotuvaksi v.1922. Vlasoveja ja Bogdanoveja on asunut 1800-luvulla myös Suojärvellä.
Alla keskeneräinen sukututkimus isomummoni Fevronia Hourenja Sidorintytär Vasovin suvusta. Korjailen tutkimusta aika-ajoin, kunhan kerkeän tutkimaan metrikoita.
Oletan, että Vlasov sukunimi on muotoutunut Vlasi Timofeinpojan nimestä. Megrissä oli Timolansuo, Timolankankaat ja Timolanlampi, jotka lienevät syntyneet taas Timofein nimestä.
Oletan, että Vlasov sukunimi on muotoutunut Vlasi Timofeinpojan nimestä. Megrissä oli Timolansuo, Timolankankaat ja Timolanlampi, jotka lienevät syntyneet taas Timofein nimestä.
Fevronia
Hourenja Sidorintytär Vlasov s. 1854 sukupuu
Taulu
1
1. Timofei " sukunimi lienee ollut Timoskainen",
Liusvaara. s. noin 1720. Hänellä Lapset:
1.
Vlasi Timofeinpoika syntynyt noin vuonna 1745 -1748. Tauluun 2
Taulu
2
2. Vlasi Timofeinpoika
syntynyt noin vuonna 1745 -1748 Taulusta 1.
Hänellä lapset:
1. Akima Vlasinpoika Timoskainen Vlasova s.
1769 Liusvaara Tauluun
3
2.Vasilei Vlasinpoika Timoskainen Vlasova s. 1772
Liusvaara Tauluun
14
3.Konstantin Vlasinpoika Timoskainen Vlasova s. 1786
Liusvaara Tauluun
15
Taulu
3
3. Akima Vlasinpoika
Timoskainen Vlasova s. 1769 k.1840 Taulusta
2, puoliso Anna Antonintytär
Timoskainen s.1773, k.1849. Heillä lapset:
1. Miina Akimanpoika Vlasova s. 1800 Liusvaara Tauluun
4
2. Gaurila Akimanpoika Vlasova s. 1803 Liusvaara
Tauluun 9
3. Marttina Akimanpoika Vlasova s. 1803
Liusvaara Tauluun
10
4. Trifon Akimanpoika Vlasova s. 1807 Liusvaara Tauluun 11
5. Pelagia Akimantytär Valasova s. 1809
Liusvaara Tauluun
12
6. Larion Akimanpoika Vlasova s. 1813 Liusvaara Tauluun 12
Taulu
4
4. Miina Akimanpoika Vlasova s. 1800, talollinen Liusvaara Taulusta 3, puoliso Marfa Trifonova s. 1801. Heillä lapset:
1. Anastasia Miinantytär Vlasov s. 1823,
Liusvaara
2. Irina Miinantytät Vlasov s. 1825,
Liusvaara
3. Vassa Miinantytär Vlasov s. 1828
Liusvaara
4. Jeudokia Miinantytär Vlasov s. 1829
Liusvaara Tauluun
5
5. Sidor Miinanpoika Vlasov s.
14.9.1833 Liusvaara Tauluun
6
6. Ivan Miinanpoika Vlasov s. 1834 Liusvaara Tauluun 7
7. Paraskeva Miinantytär Vlasov s. 1836
Liusvaara Tauluun
8
Taulu
5
5. Jeudokia Miinantytär Vlasov s. 1829 Taulusta 4, puoliso Mihail Jeremejev Lokka s. 1825 Vegarus k. 1903. Heillä lapset:
1. Jelena Mihailintytär Lokka s. 2.1.1855 Salmijärvi
2. Irina Mihailintytär Lokka s. 17.3.1858 Salmijärvi
2. Irina Mihailintytär Lokka s. 17.3.1858
3. Anna Mihailintytär Lokka s. 29.8.1859 Salmijärvi
4. Aleksei Mihailinpoika Lokka s. 11.3.1862 Salmijärvi
5. Spiridon Mihailinpoika Lokka s. 5.12.1864 Salmijärvi
6. Dimitrei Mihailinpoika Lokka s. 19.2.1868 Salmijärvi
7. Vasilei Mihailinpoika Lokka s. 10.5.1869 Salmijärvi
8. Pelagia Mihailintytär Lokka s. 4.5.1873 Salmijärvi
4. Aleksei Mihailinpoika Lokka s. 11.3.1862 Salmijärvi
5. Spiridon Mihailinpoika Lokka s. 5.12.1864 Salmijärvi
6. Dimitrei Mihailinpoika Lokka s. 19.2.1868 Salmijärvi
7. Vasilei Mihailinpoika Lokka s. 10.5.1869 Salmijärvi
8. Pelagia Mihailintytär Lokka s. 4.5.1873 Salmijärvi
Taulu
6
5. Sidor Miinanpoika Vlasov s. 14.9.1833 toimi Elinlammella
metsänvartijana Taulusta
4, puoliso Varvara
Maksimova Potkonen s.1834 (Maksima Timofejev Potkonen s. 1809). Heillä
lapset:
1.Fevronia Hourenja Sidorintytär Vlasov
s. 1854, k. 30.12.1939 puoliso Dimitri Tsutsunen s. 1853,
k.1929 Vegarus. Heillä lapset:
1. Vasili s. s.22.03.1875 Vegarus, 1. puoliso Anna Jakoleva Kukko s. 1880 Äkläjärvi,
2. puoliso Aleksantra Ivanova Pänttöjeff s. 1890 Aunus
2. Dimitri s.26.10.1879 Vegarus, puoliso Marfa Ivanintytär
Outinen s.16.8.1880 Varpakylä
3. Kuisma s. 31.10.1880 Vegarus, puoliso Pelagia Feodorova
Kisonen s. 1.10.1879 Varpakylässä
4. Zaharei s.1883, kuollut lapsena
5. Pietari (Pekka) s.19.11.1883 Vegarus, puoliso Jeudokia
(Outi) Pavlov s. 4.8.1894
6. Maria (Masa) s. 7.2.1887 Vegarus, puoliso Grigori
Pavlov Kärki s. 24.9.1885 Vegarus
7. Semoi s. 29.1.1890 Vegarus, puoliso Irina Miinantytär
Juppi s. 1886 Vegarus
8. Anna (Anni) s. 25.1.1893 Vegarus, puoliso Nikolai
Purmonen s. 14.8.1879 Melaselässä
9. Ignati (Igor) s. 26.9.1895 Vegarus
2. Jelena Sidorintytär Vlasov s. 1855,
puoliso Vasili Daniilov Martiskainen s. 1851, k. 1931
1. Arhippa Vasileinpoika Martiskainen
s. 19.2.1878 Salmijärvi
2. Semen Vasileinpoika Martiskainen
s. 7.4.1880 Salmijärvi, puoliso Irinja
Ivanintytär Arhipov s. 1884
3. Pahom Vasileinpoika Martiskainen
s. 15.5.1882 Salmijärvi, puoliso
Agripina
Kuutti s.1888
4. Anna Vasileintytär Martiskainen
s. 23.12.1884 Salmijärvi, k.1885
5. Aleksi Vasileinpoika Martiskainen
s. 10.3.1886 Salmijärvi, puoliso Veera
Törhönen s. 29.1.1901
6. Jeudokia Vasileintytär Martiskainen
s. 31.7.1888 Vuondele, puoliso Johannes
Tikkunen s. 1883
7. Feodor Vasileinpoika Martiskainen
s. 17.2.1891 Vuondele
8. Maria Vasileintytär Martiskainen
s. 19.7.1893 Vuondele, k. 16.5.1902
9. Pavel Vasileinpoika Martiskainen
s. 13.10.1895 Vuondele
10. Vera Vasileintytär Martiskainen
s. 17.9.1896 Vuondele, puoliso Feodot Kärki
s. 1877
11. Glikeria Vasileintytär Martiskainen
s. 15.5.1899 Vuondele, k. 22.6.1902
12. Kiril Vasileinpoika Martiskainen
s. 1902 puoliso Helena Rummukainen s. 1907
3. Dimitri Sidorinpoika Vlasov s. 1860
4. Jefim (Jehkimä) Sidorinpoika Vlasov s. 1871, k. 1956,
puoliso Domna Feodotintytär Tiittanen
s.
1873 (Doman äiti oli Irina Larionintytär Vlasov Taulusta 13)
1.
Maria Jehfimintytär s. 1895, puoliso Kiril Martiskainen s. 1889
2. Ivan Jefiminpoika s. 1896, k.
1901
3. Anna Jefimintytär s. 1899, k.1901
4. Ivan (Vana) s. 1901, k. 1977,
puoliso Katri Hattunen s. 1906, k.1998
1. Seija
5. Anna Jefimintytär s. 1902, k.1902
6.
Irina Jefimintytär s. 1903, k. 1988, puoliso Kalle Tuhkalainen s. 1900,
k.1974
7.
Pekka Jefiminpoika s. 1906, k. 1929
8.
Feodor Jefiminpoika s. 1909, k. 1968, puoliso Hanna Peltonen s. 1911,
k.1992
9. Akilina Jefimintytär s. 1911, k. 1975, puoliso Joonas Oikarainen s.
1899, k.1985
10. Nikolai Jefiminpoika s. 1913, kaatunut talvisodassa 4.3.1940.
11. Anna Jefimintytär s. 1915, k.
2000, puoliso Juho Louhela s. 1909, k. 1997
12.
Maria Jefimintytär s. 1919, puoliso
Mikko Kivimäki s. 1912, k. 1990
13.
Hannes Jefiminpoika s. 1922, k. 1923
5. Paraskeva Sidorintytär Vlasov s.1872,
puoliso Anton Kärki s. 3.4.1861 Vegaruksessa (isä Jefim
Jefimov,
äiti Agafija Petrova, lapset: Vasili s. 28.7.1848, Matrona s. 5.8.1850 Andrei
7.6.1851, Maria s. 4.5.1855,
Feudor s. 28.3.1857,
Anton s. 3.4.1861, Irina s. 22.4.1859, Darja s. 28.3.1864)
1. Lavrenti (Lauri) s. 9.8.1891 Vegarus
2. Mihail (Mikko) s. 22.5.1894
Vegarus, puoliso Hilda Nissinen s. 1902
1. Vihtori s. 9.9.1925
3. Nikifor s. 2.6.1897 Vegarus, k. 20.2.1917 Vegarus
4. Irina s. 26.4.1900 Vegarus, k. 20.2.1901
6. Jevdokia (Outi) s. 18.7.1902 Vegarus, puoliso Jefim Kylmänen s.
1893
7. Maksim (Matti) 21.4.1905 Vegarus, puoliso Selma Rapatti s.
25.8.1906
8. Ioann (Ivan, Juho) s. 11.7.1907 Vegarus
9. Maria s. 8.7.1909 Vegarus,
6. Olga (Jelena) Sidorintytär Vlasov s. 1874
7. Saveli Vlasov
s. 1875
8. Domna Vlasov
s.
Taulu
7
5. Ivan Miinanpoika
Vlasov s. 1834 Taulusta
4
Taulu
8
5. Paraskeva Miinantytär
Vlasov s. 1836 Liusvaara, k. 7.3.1897 Taulusta 4,
puoliso Ignatei (Ignati) Judanpoika Kärki (Judin) s. 1828. Vegarus k.11.4.1912
Suojärvi
1. Pedri Ignateinpoika Kärki s. 8.1.1860 Vegarus
1. Pedri Ignateinpoika Kärki s. 8.1.1860 Vegarus
2. Jelena Ignateintytär 1.7.1862, puoliso Ivan Timofejev
23.3.1860 Hukkalassa (isä Timofei Ivanov)
1. Grigori s. 21.11.1889
2. Jevdokia s. 16.2.1893
2. Jefrosinia Ignateintytär Kärki s.
25.3.1864 Vegarus
3. Mihail Ignateinpoika Kärki s.
2.11.1869 Vegarus, puoliso Anna Daniilov Bogdanov s. 2.2.1875
Vegarus
1. Ioann s. 2.5.1896
4.
Fedot Ignateinpoika
Kärki s. 4.2.1874 Vegarus
Taulu
9
4. Gaurila Akimanpoika
Vlasova s. 1803 Taulusta
3
Taulu
10
4. Marttina Akimanpoika
Vlasov s. 1803 Liusvaara, puoliso Marfa Gavrilova s. 1804 Taulusta 3
1. Matrona (Matjoi) Marttinantytär
Vlasov Martiskainen s. 1827, puoliso Trifon Solehmainen
1. Anastasia Matronantytär Bogdanov Martiskainen s.1851
2. Savva Matronanpoika Bogdanov Martiskainen s.1854
3. Matrona Matronantytär Bogdanov Martiskainen s. 1861
4. Marfa Matronantytär Bogdanov Solehmainen s.9.7.1865
1. Anastasia Matronantytär Bogdanov Martiskainen s.1851
2. Savva Matronanpoika Bogdanov Martiskainen s.1854
3. Matrona Matronantytär Bogdanov Martiskainen s. 1861
4. Marfa Matronantytär Bogdanov Solehmainen s.9.7.1865
2. Nikolai Marttinanpoika Vlasov s.
1828 puoliso Vassa Klimenteintytär Kuivalainen s. 1830
1. Grikorei Nikolainpoika Vlasov s. 1854
2. Pedri Nikolainpoika Vlasov s. 1855
3. Maria Nikolaintytär Vlasov s. 1858
4. Marfa Nikolaintytär Vlasov s.1861
5. Paraskeva Nikolaintytär Vlasov s. 1865
1. Grikorei Nikolainpoika Vlasov s. 1854
2. Pedri Nikolainpoika Vlasov s. 1855
3. Maria Nikolaintytär Vlasov s. 1858
4. Marfa Nikolaintytär Vlasov s.1861
5. Paraskeva Nikolaintytär Vlasov s. 1865
3. Pavel Marttinanpoika Vlasov s. 1833
4. Glikeria Marttinantytär Vlasov s.
10.1.1838
1.
Anna Glikeriantytär Vlasoff s. 14.12.1853
2.
Olga Glikeriantytär Vlasoff s. 29.6.1858
5. Jeudokia Marttinantytär Vlasov s.
1842 puoliso Prokopei Dimitrinpoika Hattunen s.1822
1.
Martin Prokopeinpoika s. 1865, puoliso Katarina Vasilintytär Hattunen s.
1869
2.
Timofei Prokopeinpoika s. 1867, puoliso Sofia Lyhykäinen s. 1872
3.
Uljana Prokopeintytär s. 29.12.1869
4.
Afanasi Prokopeintytär s. 1875, puoliso Jevgenia Martiskainen s. 1880
5.
Aleks Prokopeinpoika s. 1878, puoliso Maria Jermeintytär Martiskainen s.
1889
6.
Akilina Prokopeintytär s. 6.6.1881, puoliso Timofei Grigorinpoika
Timoskainen
s. 1881
7.
Anna Prokopintytär s. 1884
6. Maria Marttinantytär Vlasov s.
1845
Taulu
11
4. Trifon Akimanpoika
Vlasov s. 1807. Puoliso Fedosia Trifonova s. 1817 Porajärvi Taulusta 3
1. Ksenia Trifonintytär Vlasov s. 1843
2. Mihail Trifoninpoika Vlasov s. 1845
3. Jekaterina Trifonintytär Vlasov s. 1848
Taulu
12
4. Pelagia Akimantytär
Valasov s. 1809, k. 1874 puoliso Afanasi Martiskainen s. 1809 Taulusta 3
1. Uljan Afanaseinpoika Martiskainen s. 1833, k.1834
2. Akilina Afansseintytär Martiskainen
s. 1833, puoliso Trofim Nikitanpoika Miitsu s. 1821
1.
Irina Trofimintytär s. 1852
2.
Aleksei Trofiminpoika s.1.2.1855
3.
Jelena Trofimintytär s. 24.5.1860
4.
Marfa Trofimintytär s. 1.7.1861
5.
Maria Trofimintytär s. 21.4.1864
6.
Feodor Trofiminpoika s. 12.4.1866
7.
Sofia Trofimintytär s.13.9.1871
8.
Pelagia Trofimintytär s. 24.9.1874
3. Irina Afansseintytär Martiskainen
s. 1837 puoliso Petri Jänis s. 1842, k. 1869
4. Feudor Afansseinpoika Martiskainen
s. 1.12.1840 1.puoliso Jevdokia Maksimova s.1845 2. puoliso
Irina Filipintytär Tiittanen s. 1864
1. Olga
Feodorintytär s. 1877
2. Olga Feodorintytär s. 1878
3. Jevdokia Feorintytär s. 1879
4. Agrippina Feodorintytär s. 1.7.1885,
puoliso Timo Timoskainen s. 1881
5. Gaurila Feodorinpoika s. 1888,
puoliso Ksenia Grigorintytär Martiskainen s. 1890
6. Fevronia Feodorintytär s. 1891
7. Peter (Pekka) Feodorinpoika s. 13.6.1894, 1.
puoliso Varvara Potkonen, 2. puoliso
Iida
Haaranen
8. Vahrolomei Feodorinpoika s. 23.6.1898,
puoliso Martta Juppi s. 1900
9. Stepan (Topi) Feodorinpoika s. 13.7.1901, puoliso
Anna Juppi s. 1913
5. Jakov (Jaakko) Afansseinpoika
Martiskainen s. 1843
6. Mihail Afaseinpoika Martiskainen
s. 1846 puoliso Gligeria Semenintytär s. 1850, k.1927
1. Paraskeva Mihailintytär s. 1873, 1.
puoliso Feodor Vlasov s. 1862, 2. puoliso
Pekka Tanskanen
2.
Anastasia Mihailintytär s.1877 puoliso Jefim Timoskainen s. 1868 Kuolismaa
3.
Aleksei Mihailinpoika s. 1878
4.
Jevgenia Mihailintytär s. 1880, puoliso Afanasei Hattunen s. 1875
5.
Feodor Mihailinpoika s.14.2.1882, puoliso Jevdokia Timofeintytär Hattunen
s. 3.8.1883 Kuolismaa
6.
Anna Mihailintytär s. 1890
7. Jegor (Jyrki) Afaseinpoika
Martiskainen s.1849, k.1932 puoliso Jevdokia Sidorova Uhova
s. 1857 Venäjällä
1. Jelena Jegorintytär s. 1881,
k.1882
2. Jekaterina Jegorintytär s. 1882
3. Jefim Jegorinpoika s. 14.9.1885,
Fekla Pedrintytär Arhipoff s. 1889
4. Justinia Jegorintytär s. 1880,
puoliso Nikita Grigorinpoika Martiskainen s. 1880
5. Terenti Jegorinpoika s.
29.4.1892, puoliso Marfa Kärki s. 1895 Vegarus
Taulu
13
4. Larion Akimanpoika
Vlasova s. 1813, k.1871 Taulusta
3 puoliso Domna Grigorintytär
Martiskainen s. 1815, k. 1.11.1847. 2. puoliso Anna Solehmainen s. 1829, k.
1890
1. Varvara Larionintytär Vlasov
s. 1841, k. 1919 ”Äiti Varvara Megrin vanhauskoisten luostarissa”
2. Marttina Larioninpoika Vlasov s. 1843 puoliso
3. Feodosia Larionintytär Vlasov s. 1844, k.1.9.1880 synnytykseen. Puoliso vanhauskoinen
3. Feodosia Larionintytär Vlasov s. 1844, k.1.9.1880 synnytykseen. Puoliso vanhauskoinen
munkki Jefim Bogdanov
s.15.10.1827 Venäjällä, k.18.3.1892 Megrissä. Heillä lapset:
1. Mihail Feodosianpoika Bogdanov - Vlasov s.7.2.1868,
k.1936
2. Akilina Feodosiantytär Bogdanov -
Vlasov s. 15.6.1870
3. Siklitikia Feodosiantytär
Bokdanov - Vlasov s. 5.1.1875
4.
Anna Feodosiantytär Bogdanov - Vlasov s. 25.7.1878
5. Jevdokia Jefimova Feodosiantytär
Bogdanov – Vlasov. s.1.9.1880 ja kuoli
synnytyksessä?
4. Irina Larionintytär Vlasov s. 1848
Puoliso Andrei Kuivalainen
5. Nikolai Larioninpoika Vlasov s.
1850, puoliso Jekaterina Nikolajeva s. 1858
6. Irina Larionintytär Vlasov s.
1854, puoliso Feodot Tiittanen s. 1852
1.
Ivan s. 1873
2.
Domna s. 1876 puoliso Jefim Vlasov s. 1870 Taulusta 3
3. Anna s. 1881 puoliso Nikolai
Hattunen s. 1877, k.1914 ja Ivan Timoskainen
s.1886 (Eino Leinon Anni)
s.1886 (Eino Leinon Anni)
7. Marfa Larioinintytär Vlasov s. 1857, k.1919, puoliso
Jermei Jevseinpoika Martiskainen s. 1848,
k.1932
8. Feodor Larioninpoika Vlasov s.1862
Leppäsenaho, puoliso Paraskeva Martiskainen s.1873.
1.Maria Vlasoff s.10.4.1892, puoliso Ivan Grigorinpoika
Martiskainen s. 1885
2. Nikolai Vlasoff s.1898
3. Jevdokia (Outi) Vlasoff
s.1900, Grigori Davidanpoika Martiskainen s. 1892.
Heillä lapset:
1. Maija s. 1920, puoliso Risto Korhonen
2. Pekka s.1923.
puoliso Hilja Kärnä
3. Vilho s. 1925,
puoliso Martta Kettunen Miikulanvaara
4. Helmi s. 1927, k.
1928
5. Emma s. 1930, k.
1942
6. Elli s. 1932, 1.
puoliso Aarne Haakana, 2. puoliso Tenho Miikki
7. Helmi s. 1934, k.
1942
8. Anja s. 1936, 1.
puoliso Pentti Härkönen, 2. puoliso Vesa Hyttinen
4. Aleksanra Vlasoff s.1902, k.
1903
5. Vasili (Vassu) Vlasoff s.1904,
puoliso Anna Hattunen s. 1905. Heillä Lapset
1. Anja s. 1931
2. Pirkko s. 1933
3. Martti s. 1936
4. Veikko s. 1941
5. Pentti s. 1942
6. Raili s. 1944
7. Raimo s. 1945
6. Jefim (Jehki) Vlasoff s. 6.10.1906 Liusvaara
Leppäsenaho, puoliso Iida Lyhykäinen
s. 19.1.1899. Heillä lapset:
1. Eila s. 1929
2. Greeta s. 1931,
puoliso Juho Moilanen
3. Matti s. 1933,
puoliso Anja Purmonen
4. Sakari s.
1936, puoliso Marjatta Salo
5. Salme s.
1938, puoliso Matti Hatanpää
6. Pekka s.
1941, puoliso Kaija Lyhykäinen
7. Pekka s.1910, Kaatunut
talvisodassa 14.12.1939 Oinassalmella
8. Ivan s.1912
9. Feudor s. 1914
9. Fevronia Larionintytär Vlasov s. 29.6.1865
9. Fevronia Larionintytär Vlasov s. 29.6.1865
10. Marfa Larionintytär Vlasov s.1866, puoliso Jermei
Jevseinpoika Martiskainen s. 1848
1. Kuisma Martiskainen s. 1883 puoliso
Varvara Miinantytär Juppi s. 1894
2. Semen Martiskainen s. 1886 puoliso
Anastasia Hattunen s. 1889
3. Maria Martiskainen s. 1889,
puoliso Aleksi Hattunen s. 1878
4. Samuli Martiskainen s. 1891, k.
1893
5. Akilina Martiskainen s. 1894, k.
1900
6. Irina Martiskainen s. 1897,
puoliso Mikael Hattunen s. 1894
7. Marfa Martiskainen s. 1899,
puoliso Mikko Iljanpoika Krökki s.1895 Vegarus
Taulu
14
3. Vasilei Vlasinpoika Timoskainen Vlasov s. 1772 Taulusta 2,puoliso Salomonida
Mihailintytär s.1773
1. Marttina Vasileinpoika Timoskainen Vlasov s. 1803 puoliso
Akilina Davidantytär
s.
1808
2. Ivan Vasileinpoika Timoskainen Vlasov s. 1804 puoliso Irina
Staheintytär s. 1823 Kuutamalahti
1.Vasilei Ivaninpoika Timoskainen s.
1849
2. Jevdokia Ivanintytär Timoskainen s.
1852
3.
Fekla Vasileintytär
Timoskainen s. 1812 puoliso Ivan Grioreinpoika Hattunen s. 1808 Kuolismaa
4. Paraskeva Vasileintytär
Timoskainen Vlasov s. 1829
Taulu
15
3. Konstantin Vlasinpoika Timoskainen Vlasov s. 1786 Taulusta 2, puoliso Akilina
Akimantytär Hattunen s. 1798 (Akilinan isä oli Akima Maksimanpoika Hattunen ja
äiti Pelagia Arhipantytär Hoskonen s. 1770)
1.
Jevsei Konstantinpoika Timoskainen Vlasov s.
1832, puoliso Marfa Andreintytär s. 1833
2. Pedri Konstantinpoika Timoskainen Vlasov s. 1836, puoliso Marina Makareintytär Potkonen s. 1844
2. Pedri Konstantinpoika Timoskainen Vlasov s. 1836, puoliso Marina Makareintytär Potkonen s. 1844
Vegaruksen Marjavaarassa oli talot Outi, Vaslei, Miitrei ja Semoi Tsutsusella.