Tänä talvena olemme saaneet lunta koko maahan reilusti ja kevät on edennyt hitaasti, jos ollenkaan. Koko maassa on saatu hiihdellä useiden kuukausien ajan ja osassa maata hiihtokelit jatkunevat huhtikuun loppuun saakka. Korona on kurittanut suomalaisia edelleen tänä keväänä ja itsekin sairastuin jo toisen kerran koronaan huhtikuun alussa. Omalla kohdalla molemmilla kerroilla sairaus kesti viikon vaikka olenkin ottanut kaikki tarjotut rokotteet. Miten jatkossa, sairastammeko jatkossakin puolen vuoden välein koronan? Koronatilastoissamme näkyy vain jäävuoren huippu, sillä sairastuneille ei anneta mahdollisuutta käydä koronatesteissä. Testiin pääsee vain jos olet "erittäin vanha", immuunipuutosta poteva, sotetyöntekijä tai työnantaja pakottaa testiin. Muut tapaukset jäävät siis harmaalle alueelle. Omalla kohdalla koronan tuomassa taudissa on ollut kuumetta, kovaa päänsärkyä, nivelsärkyä, keuhkokipuja sekä todella hankala ja voimakas yskä. Kummallakaan kerralla ei mennyt haju- tai makuasti, mitä useimmilla on tapahtunut. Huhtikuun alun taudille oli erikoista silmien valonarkuus, jota ei ollut ensimmäisessä tartunnassa. Taudin kuumevaihe kesti vajaan viikon ja sen jälkeen jäi päänsärky ja yskä. Molemmat sairastamani koronataudit veivät omasta mielestä hyvän pohjakunnon viikossa alkutekijöihinsä. Jos rokotteita ei olisi pohjalla, niin mihin saakka tauti etenisi?
Hiihtokilometrejä on tänä talvena kertynyt vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Syksyllä leikkauksen takia, tammikuussa kovien pakkasten ja helmikuussa suurten lumitöiden vuoksi kilometrejä tuli vähän. Nyt huhtikuussa korona on estänyt hiihtämisen. Ladut ovat kuitenkin olleet todella hyviä täällä Ilomantsissa, siitä iso kiitos kunnalle.
Talvi-, jatko- ja Lapinsodissa kaatui noin 93 000 suomalaista, haavoittui noin 200 000 suomalaista. Sodissa 1939-1945 noin 30 000 naista jäi leskeksi ja noin 50 000 lasta orvoiksi. Monet sotilaistamme kärsivät sotien jälkeen vuosikausia sodan tuomasta ahdistuksesta ja siitä meillä sodan jälkeisillä sukupolvilla on omakohtaisia kokemuksia. Valitettavasti myös rintamakarkuruutta esiintyi sotien aikana vuosina 1939-1945. Kuolemanpelko, sodan tuoma ahdistus ja voimakkaat hyökkäykset ajoivat tuhansia miehiä rintamilta takalinjoille ja jopa kotiseuduille saakka. Pääosa karkureista palasi takaisin rintamalle kuulustelujen jälkeen, osa tuomittiin karkuruudesta vankeuteen, muutamia kymmeniä tai joitakin satoja teloitettiin? Tarkkaa määrää en ole saanut selville, koska ampumisia sattui myös tiukoissa tilanteissa, Tutkin oman kuntani sotilaiden keskuudessa esiintyneitä karkaustapauksia ja löysin sieltä mm. syksyn 1941 aikana suuren määrän hyökkäyksestä kieltäytyneitä, sekä muutamia kymmeniä, jotka pakenivat rintamalta kohti kotiseutuja. Myös kesällä 1944 karkuruutta esiintyi yllättävän paljon. Osa näistä karkureista jäi kiinni lähellä rintamaa, osa pääsi jo lähelle kotia, ennen kun he jäivät kiinni tai kuolivat pakomatkan aikana. Esimerkkinä mainitsen Ilomantsin Liusvaaran, josta 18. - 19. heinäkuuta 1944 karkasi yksi pataljoona Kuolismaan suuntaan ilman lupaa. Samaan aikaan lähes sata miestä jäi Liusvaaran alueelta kadoksiin. En lähde heitä tuomitsemaan, sillä osa heistä ei todellakaan pystynyt osallistumaan rintamapalvelukseen pelkojensa vuoksi. Löysin arkistoista tapauksia, joissa osa miehistä teki itsemurhan tai vahingoitti itseään ampumalla, ennen kuin lähtivät etulinjaan. Osa näistä itseänsä ampuneista kuoli haavoihinsa myöhemmin. Rintamalle joutumisen pelko oli täten suurempaa kuin itse kuolema!
Osa meistä kysyy, miksi pakotteet kohdistetaan koko kansaa kohtaan? Otan esimerkeiksi vuosikymmenten aikana tekemäni vierailut venäjällä. Siellä televisiossa on joka päivä ohjelmia putinista samoin radiossa. Kymmeniä kertoja venäläiset kysyivät minulta, mitä mieltä olen putinista? Toinen esimerkki meidän kaupasta maaliskuun puolivälistä. Eräs venäläinen nainen kulki kaupassa ympäriinsä ja nimitteli ihmisiä kovaan ääneen natseiksi. Asiakkaat sanoivat, tuo nainen on tullut hulluksi! Minun mielestä ei sillä Putini on vuosikymmeniä aivopessyt tv:n ja radion ohjelmien kautta venäläiset vihaamaan länsimaiden ihmisiä, kutsumalla heitä fasisteiksi ja natseiksi. Nyt vuosien työ on tuottanut hedelmää. Venäläisisistä 83 % kannattaa putinia Levandan tutkimuksen mukaan. Itse en tosin usko noin suureen kannatusprosenttiin. Tähän tutkimukseen ei ole otettu mukaan muualla länsimaissa, kuten Suomessa asuvia venäläisiä, joten suljen heidät pois kaikista seuraavista visioistani. Ulkomailla ja Suomessa asuvista venäläisistä suurin osa on saanut olla putinin koneiston aivopesusta vapaana. Mielestäni olisi suuri vääryys, jos tuomitsemme heitä Putinin teoista! Tunnen myös venäjällä asuvia ihmisiä ja heistä harva hyväksyy armeijan teot Ukrainassa. Putinista on tullut eräänlaisen neuvostouskonnon esikuva, samalla tavalla kuin Stalin oli aikanaan. Ihmisistä, jotka asuvat venäjällä, lienee noin 50 %, jotka luottavat putiniin ja he ovat hiljaa kaikesta mitä venäjän armeija tekee. Vaikka armeijan ja sotilaiden teot ovat kauheinta mitä ihminen voi toiselle ihmiselle tehdä. Olemme nähneet ja kuulleet Ukrainassa tapahtuneista joukkoraiskauksista, silmittömistä pahoinpitelyistä, teloituksista, siviiliasutusten ja infrastruktuurien tuhoamisista yms. Listaa voisi jatkaa tappiin saakka. Venäläisistä ihmisistä, jotka kannattavat pyyteettömästi putinia, vihaavat länsimaiden ihmisiä, koska heidät on opetettu vihaamaan. Vettä saa virrata "Koitajoessa ja Vuoksessa" vuosikymmeniä, ennekuin siellä rajan takana ajatellaan meidän olevan normaaleja ihmisiä. Elikkä venäläisten sotilaiden ja heidän kanssaan taistelevien jihadistien hirmuteot jatkuvat vielä pitkään Ukrainassa ja pelkäänpä, että ne leviävät jossakin vaiheessa myös Euroopan unionin maihin. Sen vuoksi meidän on nyt liityttävä Natoon ja kohotettava puolustuskykyämme, jotta voisimme estää em. tapahtumia Suomessa. Venäjälle ei tule vallankaappausta, sitä on turha odottaa. Jos muistatte Hitlerin, hän ei antautunut lainkaan, antoi lähes kaikkien saksalaiskaupunkien ja ihmisten tuhoutua. Tämä helmikuussa alkanut sota loppuu vasta silloin, kun kaikki venäläisten yritykset Ukrainan valloittamiseen ovat epäonnistuneet ja sen armeija kukistettu. Pelkonamme on vielä se, milloin siellä idässä tartutaan punaiseen laukaisunappiin?
Hyvää kevään jatkoa kaikille blogiani lukeville! Toivottavasti tulevaisuus on valoisampi, miltä se minusta nyt huhtikuussa 2022 näyttää.
