Kesäloma alkaa - summer vacation begins

Kauan odotettu vapaus alkaa kesäkuussa. Edessä on kesäloma ja tulevan kesän lämpöiset päivät. Mennyt talvi oli erikoinen monella mittarilla mitattuna. Sään suhteen mitattuna lunta oli vähiten elinaikanani, helmi- ja maaliskuu olivat leutoja, jäät lähtivät kolmea viikkoa normaalia aiemmin 18.4.2014. Ajan suhteen mitattuna kevään aikana minusta tuli kaksinkertainen ukki, olen ollut saman organisaation palveluksessa 30 – vuotta ja tänä keväänä organisaatiossa jouduttiin ensimmäistä kertaa mittaviin taloustalkoisiin, sillä useita työkavereita sanottiin irti osastoltani. Kylästämme muutti talven aikana pois yksi pariskunta kirkonkylälle, kyläämme asukasluku laski kahdella ja nyt kylässämme asuu 23 henkeä. Meitä työssäkäyviä on 12 henkeä, loput eläkkeellä tai työttömänä. Huoltosuhde kylämme kohdalla on siten 0,92.

Kuitukaapelin veto käynnissä kotikylällemme

  Toukokuun lopussa taloomme kytkettiin valokuitukaapeli, saamme 100/100 megan internetyhteyden. Kuitukaapeli vetäminen maksoi 100 €, elikkä ainoastaan päätelaitteen hinta. Miksi hinta on edullinen? Normaalisti kuituyhteyden vetämisestä maksetaan 900 € - 5 000 €. Kotikuntamme Ilomantsi, EU ja Suomen valtio sijoittivat maaseudun internetyhteyksien parantamiseen tukirahaa vuosina 2013 - 2015, hyvä näin. Otan liittymän varmuuden vuoksi myös mökille, sinne kuituyhteys maksaa 300 €. Mokkulalla toimiva yhteys pätkii jatkuvasti ja nopeus vaihtelee 0 - 3 megaan. Kuituyhteyden myötä pääsemme kokeilemaan vaikkapa skypeä vanhimman poikamme kanssa (on toukokuun lopussa muuttamassa töihin ja asumaan Cambridgeen). Tarvitsemme kunnollisia yhteyksiä pankkiasioiden lisäksi omassa vakinaisessa työssämme ja sivutoimessa, kirjallisuuden työntekijänä.

Kesä on tulossa, käki kukkuu ja puut puhkeavat lehtiin. Koivunkukinta on toukokuussa parhaimmillaan/pahimmillaan!

         Tänä keväänä siitepölykausi on normaalia pahempi. Nenä on ollut tukossa jo kuukauden ajan, päätä särkee ja väsyttää. Allergialääkkeen lisäksi joudun syömään särkylääkkeitä, jotta olo olisi jollakin lailla kohdallaan. Hajuaisti on heikentynyt varmaankin nenäonteloiden turpoamisen seurauksena. Toivottavasti kesällä heinäkasvien siitepölykausi olisi siedettävämpi. Olen tottunut allergioihin, sillä olen allerginen maitoproteiinille, koivulle, heinäkasveille, homekaveille, pölypunkeille, kissoille jne...Syntymälahjana on tullut suuri määrä allergioita, mutta niiden kanssa on kuitenkin tultava toimeen. Onneksi nykyaikana saa maidottomia ruokia ja allergialääkeitä, toista oli lapsuudessa, jolloin ei tajuttu mistä oireet johtuivat.

"Mökkijärvi" 

Kesän ensimmäinen uintireissu tuli tehtyä mökkijärvessä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Jäät lähtivät järvestä huhtikuun puolivälin jälkeen ja nyt veden lämpötila on jo 15 astetta celsiusta. Vesi oli normaalivuosiin nähden kohtuullisen lämmintä. Uintireissun jälkeen oli mukava lämmitellä saunan lauteilla. Sauna on hieno keksintö, joka on lähes kaikilla Suomalaisilla, jonkin verran Ruotsissa, Norjassa ja Venäjän Karjalassa. Olen saunonut vanhan Suomen alueella nykyisessä Venäjän Karjalassa saunassa, joka oli Suomalaisten asukkaiden 1930-luvulla rakentama. Suomessa saunoja on rakennettu satoja vuosia ja usein sauna oli elinehto, kun muita peseytymistiloja ei ennen muinoin ollut. Me käymme saunassa 3 - 4 kertaa viikossa, kesällä lähes joka ilta. ennen vanhaan oli Suomessa sanonta, "jos ei viina, terva ja sauna auta, se on kuolemaksi". Ennen vanhaan synnyttiin saunassa ja ihmisen elon päätyessä saunassa omaiset pesivä ruumiin ennen arkkuun laittamista.

Kuikka sukeltaa 

   Tämän kesän suunnitelmat on lyöty osittain lukkoon. Teen polttopuita kotona ja mökillä, käymme kesäkuun alussa Lontoossa ja Cambridgessa, kotiseutumatkalla vanhassa Karjalassa, pystytämme edellisenä kesänä tekemäni lauta-aidan tyttären omakotitalon tontin ympärille ja vietämme ”työlomaa” mökillä. En ole unohtanut sukuseuran toimintaa, pidämme sukuseuran hallituksen kokouksen kesällä heinäkuun puolivälissä ja teen jonkun suvun sukututkimuksen kesän aikana. Mieleni niin tekisi lähteä vaeltamaan viikoksi Lappiin! Siellä työn kuormittama sielu saa uutta ajateltavaa tunturissa vaeltaessa. Kesän marjoista ainakin osa mustikkasadosta on osittain tuhoutunut, sillä huhtikuun lopun ja toukokuun alun kylmät säät palelluttivat mustikan varvustoa.

Erämaajärven rauhaa toukokuussa

     Edellä kuvattu kesälomasuunnitelma on hyvä esimerkki siitä, miten ei pitäisi toimia kesäloman alussa. Kaikki on ennalta suunniteltua ja kaikki suunnitelmat on merkitty kalenteriin, näin kesäloman ajalla tapahtuva henkinen voimaantuminen (Empowerment) tai akkujen latautuminen jää vähemmälle. Täytyy tunnustaa, että olen aina ollut samanlainen. Joka kesälomani lapsesta saakka on ollut suunnitelmallista, alkaen kesäkuun alun polttopuiden teosta, pakollisesta kesälomamatkasta Norjaan, Venäjälle, rantalomakohteisiin tai Lappiin, aina loppukesän marjastukseen saakka.

Video kuikkaperheen elämästä salolla olevan lammen rannalla

Erämaajärvi

Toukokuu oli hiukan normaalia viileämpi. Toukokuun alussa ja lopussa ilma oli viileää, mutta kuukauden puolivälissä saimme nauttia muutamista hellepäivistä. Kuukauden loppupuolella kävin samoilemassa talvisodan aikaisilla taistelupaikoilla. Kävin venäläläisten sotilaiden haudalla (alapuolella kuvvia). Isäni  oli hautaamassa keväällä 1940 kolmea venäläistä upseeria (kapteeni Koslov, yksi luutnantti ja yksi aliluutnantti, joista toinen oli lääkäri) ja lisäksi 13 miestä. Sotilaat kaatuivat taistelussa Suomalaista sissiosastoa vastaan 16.12.1939 kuvassa olevan ristillä varustetun puun läheisyyteen metsään ja viereisen järven rantaan. Hautapaikka on suojelualueella kauniin niemen päällä, lähellä järven rantaa. Heidät tuhosi rajakersantti Aarne Pynnösen johtama sissiosasto. Isäni kertoi, että järvelle kaatuneet sotilaat vedettiin keväällä 1940 "keksien" avulla vedestä rannalle tehtyyn hautaan. Isäni  neuvoi 1960-luvulla viisi hautapaikkaa, johon hän oli hautaamassa kaatuneita venäläisiä sotilaita keväällä 1940. Neljä näistä haudoista löysimme kertomuksen perusteella 1960-luvun lopulla, yksi on vielä löytymättä.  

Isäni näytti 1960-luvulla kaatuneitten sotilaitten hautapaikan. Se on noin 30 metriä puussa olevasta rististä niemen kärkeä kohti. Hautapaikka on todella kauniilla paikalla!

Sotilaat kaatuivat ristin takana olevaan metsään ja osa läheisen järven jäälle.

Puinen vanha risti on naulattu puuhu vuoden 1965 jälkeen sotilaitten kaatumapaikalle

Kesälomaa odotellessa - Waiting for summer holidays

Leuto talvi on taittunut kevääksi. Saimme viettää pääsiäistä lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Lumi on lähtenyt maasta jo viikkoja aiemmin. Taakse jäänyt talvi jää historiaan vähälumisempana talvena. Normaalitalvina lunta on 80 - 100 cm, nyt tänä talvena Ilomantsissa lunta oli paksuimmillaan ainoastaan kolmekymmentä senttiä. Myös järvien jäät lähtivät tänä keväänä ennätysaikaisin. 

Talven keskilämpötila oli normaalivuosiin verrattuna huomattavasti korkeampi. Normaalitalvina maaliskuussa keskilämpötila on -5 - -10 astetta celsiusta, nyt se oli vain -0,6 astetta. Talven keskilämpötilan nousuun on vaikuttanut ilmastonlämpenemisen ohella myös auringonpilkkujen suuri määrä.  Talven aikana auringonpilkkujen määrä on vaihdellut 70 – 250 välillä, kun se normaalivuosina vaihtelee 30 – 100.

Joka kevät jäidenlähdön kynnyksellä minun pitää päästä mökkijärven rannalle. Tänä keväänä se hetki oli Pitkäperjantaina. Mökkitie oli huonossa kunnossa. Roudan sulaessa tien pinta on pehmentynyt ja auto heittelehtii tien laidasta laitaan. Mökkijärvelle on palannut kyhmyjoutsen, telkkä ja harmaalokki. Kesämökkimme jokakesäinen vieras isokoskelo (Mergus merganser) ei ole vielä saapunut terassimme alle.  Jäänlähdön hetkellä järvi herää talviunesta. Miljoonien jääpuikkojen särkyminen saa aikaan jatkuvaa helinää, joka kuulostaa tuhansien keijuen (Fairies) soitolta. Helinää kuuluu niin kauan, kunnes jäät ovat siirtyneet toiselle puolelle järvenlahtea.

Tänä vuonna jäät lähtivät Mökkijärvestä pitkäperjantaina 18.4.2014. Aiempi ennätys jäänlähdössä oli 27.4.2007. Keskimäärin jäät lähtevät mökkijärvestämme viimeisten 60 vuoden tilaston mukaan 8. toukokuuta. Jäiden lähtö on aikaistunut viimeisten 20 vuoden aikana kuusi päivää eli se tapahtuu nykyään keskimäärin 2. toukokuuta.

Pääsiäisen vietimme kotona ilman mitään erikoista suunnitelmaa. Lepäilyn lisäksi pihamaat tuli haravoitua puhtaaksi ja polttopuita pilkottua talven varalle. Kesäloman alkuun on aikaa reilu kuukausi. Kesälomasuunnitelmat ovat jo työn alla. Kesäkuussa on tarkoitus käydä Lontoossa ja mahdollisesti käymme samalla reissulla junalla Cambridgessa. Tavoitteena on käydä kesäkuun aikana Suomen entisillä Karjalan mailla ja mahdollisesti myös Vienan Karjalassa. Esivanhemmat asuivat ennen talvisotaa nykyisen Venäjän alueella, entisessä Suomen Karjalassa. Karjalan laulumaille suuntautuva matkailu on tullut tavaksi, sillä joka kesä pitää päästä katsomaan entistä Suomen kaunista Karjalaa (valitettavasti nykyään kauneutta on siellä harvassa paikassa). Karjalassa esivanhempamme ovat eläneet ja rakentaneet asuinsijojansa satoja vuosia. Pääosa rakennuksista on tuhoutunut, mutta usein pihapiiri ja kivivijalat löytyvät vanhojen karttojen avulla. Pääosa esivanhemmistamme on haudattu vanhojen Suomalaiskylien kalmistoihin tai hautausmaille. Suuri intohimoni on käydä tutustumassa Karjalassa oleviin Suomalaisten rakentamiin kirkkoihin. Myös Venäläiset kirkot ja luostarit ovat olleet vuosittaisia kesäaikaisia käyntikohteitani.
     Käyn viikoittain Venäjällä tankkaamassa autoani. Päivittäinen työmatka on 150 km ja yksin ajellessa polttoainetta kuluu paljon. Venäläisellä polttoaineella puolitan työmatkakuluni. Myös useat työkaverit käyvät tankkaamassa autoaan Venäjällä joka viikko. Viime kuukausien aikana Venäläisten turistien määrä Suomeen on laskennut huomattavasti ruplan kurssin heikentyessä Ukrainan kriisin takia, joten tullimuodollisuuksiin menee puolta vähemmän aikaa. Vuosi sitten rajalla jonotukseen meni aikaa keskimäärin tunnista puoleentoista, nyt pääsee rajasta läpi ja takaisin parhaimmillaan vajaassa puolessa tunnissa. Ostan viikottaisilla käynneillä ainoastaan polttoainetta, koska en itse polta enkä käytä alkoholia. Saatan joskus käydä kaupasta ostamassa hiukan kuivia elintarvikkeita tai tuoretta leipää, mutta niiden hinnat ovat lähes Suomen hinnoissa.

Vappuna oli Ilomantsissa koleaa. Öisin oli pakkasta ja päivällä lämpömittari nousi vaivoin plussan puolelle. Pientä lumisadetta saatiin koko vapun ajan. Kesä näytti viikkoa aiemmin pääsiäisen aikaan tulevan ennätysaikaisin, mutta vapun kolea sää viivästyttää sitä. Mökkijärvelle olivat saapuneet vappuna kalalokki, kuikka ja naurulokki. Rastaita on tänä keväänä runsaasti. Vapun aikana pongasimme pihamaalta seuraavat rastaslajit: räkättirastas, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas ja kulorastas.   

   Kalalokki

On toukokuun ensimmäinen viikonloppu. Menemme illalla mökille yöksi. Mökkitie on taas yhä huonommassa kunnossa. Jotkut tienkäyttäjät ajavat painavilla kuormilla hiekkaa, vaikka on kelirikon aika. Mökin sisällä on muutama aste lämmintä saapuessamme sinne. Ilta vierähtää hellaa ja takkaa lämittäessä. Nukkumaan mennessä lämpötila on noussut pariinkymmeneen asteeseen. Jätän villapaidan päälle, ettei yöllä tule kylmä. Aamuyöllä herään kello kolmen ja neljän välillä kuumuuteen. Mökin lämpötila on noussut lähelle kolmeakymmentä astetta. Hikinen paita on liimautunut selkään kiinni.  

Menen käymään ulkona. Yö on vielä pimeä, mutta aamua enteilevä kajo itäiseltä taivaalta antaa hiukan valoa järven pinnalle. Ilman lämpötila on lähellä nollaa. Teeri on aloittanut soidinmenonsa järven takana olevalla suolla. Palaan sisälle mökkiin, jossa parempi puolisko on laittamassa puita hellaan. Pian hellan päällä olevassa pannussa ja kattilassa vesi alkaa kiehua. Kahvin valmistuttua, pihapuussa laulaa peippo iloisesti viserrellen. Kello on hiukan yli viisi, kun nautimme aamukahvin. Aamu alkaa sarastaa idän taivaalta. Läheisellä lahdella kalalokit aloittavat auringon noustessa omat reviirihuutonsa.  

Kello kuuden aikaan aamun lintujen laulukuoroon tuo oman lisänsä läheiseltä suolta kuuluva kurkien huuto. Järven selällä kalastava kuikka vastaa kurkien huutoon omalla kauniilla kutsuhuudolla. Välillä lintujen laulu lakkaa, kun lumikuuro tulee yllättäen järven päälle.  

Vastapuolella olevalle lahdelle saapuu aamuauringon noustessa neljä laulujoutsenta, joiden kaunis kutsuhuuto kaikuu järven toiselle puolelle saakka. Viimeisimpänä lintuna oman soinnukkaan laulunsa aloittaa kuovi. Muistelen lapsuutta, jolloin vanhemmat toistivat meille lapsille sananpartta "Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle". Nyt tosin ei ole jäätä järvissä, mutta kuovin huilumaisen heleä ääni herättää mielessä muistoja lapsuudesta. Kello on lähellä yhdeksää, kun poistumme mökiltä kohti kotia. Yksi huonosti nukuttu yö on takana, mutta mökin kesäkausi saatiin avatuksi.

Pikkuruinen jänis ottamassa ensiaskeleitaan

Hiihtoloma - Skiing Holiday

Helmikuu oli maassamme ennätyslämmin. Helmikuun keskilämpötila Ilomantsissa oli -2,4 ^o C. Yhtä lämmin helmikuu on edellisen kerran ollut vuonna 1990. Kävi niin kuin ennustin, sikaflunssa tai A-virus sotki omat suunnitelmat hiihtokilometreistä. Kilometrejä tuli helmikuussa vähemmän kuin tammikuussa. Flunssainen olo jatkuu edelleen, joten hiihdot jäävät hiihtolomalla vähiin. 

Kuvassa Ahman jälkiä puron reunoilla

Lunta oli Ilomantsissa maaliskuun alussa noin 10 – 30 cm. Järvien jäällä on vettä, joten siellä lunta on vähemmän. Ilmatieteenlaitos lupaa säiden jatkuvan samanlaisena lähes koko maaliskuun ajan. Kevät etenee siten vähälumisena.

Maaliskuun latinankielinen nimi Martius juontuu sodanjumala Mars nimestä ja samaan viittaa myös Englanninkielinen nimi March. Maaliskuun nimestä olen kuullut monta selitystä. Suomenkielisen nimen perusteena on käytetty sanaa maa eli ”maa paljastuu lumen alta maaliskuussa”. Se on normaalisti totta eteläisessä Suomessa, mutta tänään hiihdellessä Ilomantsin saloilla olevan erämaajärven rantoja pitkin, etelän puoleisilla rinteillä ei ollut enää lunta. Jäällä lumen paksuus vaihteli 0 - 20 cm.

Erämaajärvi päättyy suohon, jonka läpi virtaa pieni puro. Puro on yleensä sulana lähes koko talven. Puron varressa on talven mittaan käynyt Ahman lisäksi Kettu, Susi ja Riekkoparvi. Aamuauringon paistaessa vasten kasvojani, kuuntelin Ketun haukahtelua järven takaisesta suometsästä. Ukkometso seisoi metsän reunassa nokka pystyssä. Maaliskuun lopussa puron takaisen metsän siimeksessä asustava Karhu käy keväisin saman puron varressa. Nyt sen jälkiä en nähnyt. Sain lauantaiaamun retkellä kokea yhden mieleenpainuvan kokemuksen Suomen luonnon monipuolisuudesta.

Hiihtoretkellä auringonpaiste lämmitti ilman lämpötilan päivän aikana plussan puolelle. Yöllä oli pakkasta lähes 10 astetta. Helmikuussa aurinko näyttäytyi vain muutaman kerran harsopilvien lomasta. Nyt maaliskuun alku näyttää lupaavalta, aurinko paistaa täydellä terällä.  

Yöpakkanen oli osittain kovettanut hangen kovaksi, mutta varjopaikoissa sukset upposivat lähes jään pintaan saakka. Hiihtäminen upottavassa hangessa oli kovaa puuhaa, hiki kasteli kaikki vaatteet läpimäriksi.

Kevät on edennyt ripeästi, se on jopa parisen viikkoa edellä normaalista aikataulusta. Pajunkissat ovat tulleet esille. Kevään muuttolintuja on alkanut saapua paikkakunnalle. Helmipöllö (Aegolius funereus) huuhtelee iltaisin läheisessä metsässä. Pöllön huhuilua olemme saaneet kuunnella jo reilun kuukauden ajan. 

Maaliskuu alussa on laskiaissunnuntai. Laskiaissunnuntai (Shrove Sunday) on 2.3.3014 ja laskiaistiistai (Pancake Tuesday) 4.3.2014. Laskiaisesta laskeudumme paastonaikaan, joka kestää 40 arkipäivää. Paastonaikana odotamme tulevaa pääsiäisaikaa. Osa meistä paastoaa ulkoisesti pidättäytyen tietyistä ruokalajeista, osa sisäisesti. Pääsiäinen on suurin kirkollinen juhlamme, joka on tänä vuonna maaliskuun loppupuolella.

Ilomatsin Parppeinvaaralla sijaitseva tšasouna. 

Tšasouna eli Säässynä on ortodoksien rukoushuone, jonka nimi venäjäksi on tšasovnja – часовня. Minua kiinnostavat vanhat tšassounat historiallisina rakennuksina. Niissä ovat esivanhemmat aikojen saatossa osallistuneet ehtoopalveluksiin, siunaustilaisuuksiin, kyläjuhliin ja tšasounan tai kylän suojelupyhimyksen muistopäiviin eli praasniekkoihin. Äitini ja isäni suvun juuret ovat vanhassa luovutetussa Karjalassa.  

Saarivaaran tšasouna.

Isäni kotikylä Kuolismaa on nykyään Suomen rajojen takana, Venäjän karjalassa.  Kuolismaa sijaitsi Ilomantsin itäosassa, se oli n. 350 hengen kyläyhteisö. Kuolismaan kylä on nykyisin vajaan 30 km päässä Suomen ja Venäjän rajasta. Siellä sukuni esi-isät asuivat vuodesta 1696 alkaen aina talvisodan alkuun saakka 1939 saakka. Olen käynyt Kuolismaassa muutamia kertoja. Kuolismaan kylä on nykyään autiona, siellä on vain Venäjän rajavartioston pieni vartiorakennus. Aiemmin siellä oli n. 40 - 50 asuttua taloa, Suomen Punaisen ristin Sairasmaja, Rajavartiosto, kaksi kauppaa, kansakoulu  sekä tšasouna ja kyläkalmisto (cemetery).

Megrin luostari oli isomummoni Fevronija Hourenja Vlasovin kotitilan mailla 1860-luvulla

Minun isoukkini Dimitri Miitrei Andrein poika Tsutsunen syntyi 12.10.1853 Suojärven Vegaruksessa. Hänen puolisona oli Liusvaaralainen Fevronija Hourenja Sidorova Vlasov. Isomummoni Fevronijan serkku Varvara Wlasov oli Megrin monasterin viimeinen asukas. Äiti Varvara asui lähes koko elämänsä ajan Megrin vanhauskoisten erämaaluostarissa. Luostarissa oli aiemmin nunnana myös Varvaran sisar Fedosia. Fedosia sai viisi lasta munkki Jefim Bogdanoville. Lapsista neljä oli tyttöjä ja yksi poika Mikael, joka toimi myöhemmin Möhkön kauppiaana. Sain kasteessa toiseksi nimeksi  Mikaelin luultavasti edellä mainitun Mikael Bogdanovin nimen mukaan.
     Isomummoni Feveronia oli oman aikansa kansantaiteilija. Hän eli lapsuudessa Megrissä vanhauskoisten ortodoksien parissa, mutta avioliiton myötä siirtyi Suojärven Vegaruksen kylässä ortodoksiksi. Tsutsunen sukunimi on peräisin venäjän kielestä ”Tsu-Tsu”, venäjäksi "чуть чуть ", joka tarkoittaa suomeksi vähän, vähäistä, pientä. Nimensä mukaisesti mummoni sisaret ja veljet ”Tsutsuset" olivat pieniä kooltaan.

Fevronia Tsutsunen ja Elna Tammisto

Suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija Martti Haavio kävi eräänä kesänä 1920-luvulla haastattelemassa isomummoani ”Houria” sekä samalla kuunteli Hourin tekemiä lauluja. Haavio talletti muistikirjoihinsa kymmenkunta isomummoni tekemää kansanlaulua ja loitsua. Isomummoni oli myös kansanparantaja. Hän käytti sairauksien parantamisessa apuna luonnonyrttejä. Mummoni Anna kertoi, että Houri luki aina loitsuja sairaan luona ollessa. Tyypillisin rukous hänellä ja myös mummollani Annalla oli toistaa jatkuvasti sanaa "Gospodi pomilui" joka tarkoittaa "Herra armahda". Hourilla oli kädessä rukousnauha, jonka avulla hän pystyi laskemaan rukoustensa määrää. Liekkö rukousnauhan käyttö jäänyt tavaksi vanhauskoisuudesta? Rukousnauhassa oli helmiä ja risti. 
     Isomummoni Fevronia jäi talvisodan alussa Venäläisten vangiksi. Hän kuoli 30.12.1939 kotitilalla Suojärven Vegaruksen Marjovaarassa. Hänen poikansa Vaslei Tsutsunen hautasi Hourin Vegaruksen hautausmaahan ennen kuin siviilisotavangit siirrettiin Kaimaojan siviilisotavankileirille. 
     Suojärvi ja siellä oleva Vegaruksen kylä on vanhaa Suomea, jonka Neuvostoliitto valloitti talvi- ja jatkosodassa. Kylässä oli puolen sataa taloa, kansakoulu, tšasouna ja kyläkalmisto (cemetery). Mummoni talo sijaitsi Marjovaarassa, noin kolmen kilometrin päässä Vegaruksen kylästä. Suuri karjalaismallinen talo sijaitsi kivikkoisen Marjovaaran mäen päällä. Miitrei, Houdin mies oli Tsutsusten kauppias- ja maanviljelijäsukua, joka asutti 1500-luvulla Suojärven Varpakylää, Moisenvaaraa ja Vuonteletta. Heidän sukunimi oli alunperin Harakka, mutta se muuttui 1700 luvun lopussa Tsutsuksi. Alunperin Tsutsusten suku on asunut Suojärven Varpakylässä, mutta aikojen saatossa suku levisi lähikyliin. 

Martti Haavion kertomus runonkeruumatkasta Vegaruksen Marjovaaraan 1920-luvulla 

Illan jo myöhäksi ehdittyä ajoin polkupyörällä Vegaruksen tietä ja saavutin Marjovaaran polun haaran. Kesäkuun helle vaihtui viileydeksi, valo oli keltaista ja vihreätä puiden katveessa. Kivikkoinen, loivasti vaaran rinnettä kiipeävä polku oli hyvin runollinen. Se kohosi lehtojen, rinteiden ja ahojen sivuitse yhä korkeammalle. Käki kukkui. Saavuin erän talon pihalle. Sen oven eteen oli pantu poikittain keppi merkiksi siitä, ettei väkeä ollut kotona. Kiersin talon ja tarkastelin ohimennen linnunvipuja, kalanpyydyksiä ja tuohikontteja, joita oli seinänvieruksella: näin, että täällä elettiin vielä niin kuin isät olivat eläneet. Talo oli rappeutuneisuudessaankin ylhäinen; se huokui hieman pelottavaa rauhaa. Nyt tulin lehmikujalle ja vaelsin edelleen. Saavuin mökille, jossa valmistauduttiin iltalypsylle; ainoan lehmän kello helisi iloisesti ja lapsiparvi kisaili. Lähellä tätä mökkiä, vaaran korkeimmalla huipulla, erämaan täydellisessä rauhassa, oli Marjovaaran talo. Talossa isännöi silloin 81-vuotias Houri Tsutsunen. kun olimme vaihtaneet kuulumiset, hän tarjosi minulle suuren maitokulhon. Kuulin, että minun tapaiseni vieraat eivät täällä olleet harvinaisia: talossa olivat vierailleet, Kertoi Houri, maanmittarit, nimismiehet ja insinöörit. Marjavaaran tila oli ollut suuri, siellä oli ollut kuusi lypsävää lehmää, monta renkiä ja piikaa, ja mikä parasta, pihalla oli telminyt kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Entisaikoina oli poltettu kasket ja tästä oli seurauksena hyvinvointi. Mutta talo oli erämaassa. Nyt emäntä oli yksin hoitamassa taloa: kaikki pojat ja tyttäret olivat maailmalla. isäntä oli kuollut, lehmien määrä oli enää kolme, toisen pirtin uuni oli sortunut. ”Itse lypsän lehmät, pilkon puut, kylvän pellavat ja perunat, ja kudonmpa vielä pellavakangasta Sortavalan markkinoille.” Houri toi palan pellavakangasta ja halusi myydä sen minulle. Houri palasi myös omaan elämäänsä ja kertoi mm. vaelluksistaan suomalmin nostajana.

Houdi oli ostolehmän ensimmäisen juottamisen yhteydessä tervehitinyt maanhaltijaa seuraa­vin sanoin

Terve näil mail, mantereil, tuorehil, tervehil, vast'tulokkail vierahil, siian silmäks,

särren korvaks, ilveksen ihoks! Terve izännil, terve emännil, terve kazakoil, terve kaigil kansaloil. Olgaa tervehenä ziivattazeni! Kuni kuuta, sini päiviä, siks ilmaist igeä, kuuks kullaist päiveä! Tervehyttä, rauhutta, mi karvaist, se igeä! Mezivesi juotavaks, nizuheina syotäväks, karva kuldane, toine hobiane.

Lehmien laitumelle laskeminen

(Houri kiersi lapsineen talon kaksi kertaa myötä- ja vastapäivään aamulla ennen aamiaista ja kirves vyön alla)

Pyhä Jyrgi, kormelits, kai katsoit katoken alla, niin katso kanarvarvikos!

Loaai rauda-zet aiat moast soati tavahazen, taivahasta moahan soati,

kai ei pääzis lintu peälits,

kui ei pääzis lintu peälits lendämäh, hiiri alitse juoksemah.

Tyttären lemmen nosto

Nossan kullan kulmilleni, hobiet silmilleni.

Nouzis lembi liehumah, kunnivoni kuulumah yli kuuen kirkon, kaheksan kaupungin, kaigis moakunnis kaunihimmaks i kallehimmaks.

Muut lambahiks lautsan alle, mie suurimmiks syöjiks sizään!

Metsähän nenä

Jos millä tavoin rupesi silmiä kivistämään. Kumarrettiin pihalla, ensin luettiin: kolme kertaa luetaan: Ensiksi pojozeen ilmansuuntaan, sitten murginapäivään jne. yhdeksän kertaa yhteensä.

Yksi se on – veest ja metsäst.

Vein izänd kuldahattu,

vein emänd kuldlakki,

vein lapset kuldalakit!

Kusta lienos tullut:

Tuulis, ahavois,

Puustis, metsis,

Mais vai veis,

Muistettullois tilois,

Muistamattomis

En liene vioin virkkana

Enkä pahoin pagissu

Anna anteeks tämä kert.

Noin 250 vuotta vanha Karsikkopuu saaressa

Käkeä voi kukuttaa seuraavasti

Käköseni, kultazeni

Helgyttele hieno lintu

Viikonko mie vielä elän

Mon kerdoi, se vuosie.

Kugu, Kugu käköini, kuldazeni

Helgyttele hieno lintu

Viikonko mie vielä villapeänä viuhkon

Kauanko aigoa kassapäänä?

Pellavan kylvöloitsu

Anna, Jumala suman sulkkua, Adaman kuidua,

koivuloin pitkyttä koivuloin sitkeyttä!

Liinaa kylväessä

Pohjasella annan pitkät pöksyt,

suvel annan suuret rätsinät

Pellavaa kehrätessä

Pyhä kuzmoi, tjimnoi, syöttäizen,

tule keen tyttären ker kuiduu loadimah,

setsemänneks selvittämäh!

Lyropuro 15.3.2014

Vlasovien suku on asunut Ilomantsin itäosassa Megrissä. Heidän hallinnoimalle tilalle perustettiin Megrin vanhauskoisten ortodoksien luostari 1800-luvun alussa. Luostari suljettiin v. 1919, kun äiti Varvara Vlasov kuoli. Luostarirakennukset siirtyivät valtiolle rajavartioston vartiotuvaksi  v.1922. Vlasoveja ja Bogdanoveja on asunut 1800-luvulla myös Suojärvellä. 

Alla keskeneräinen sukututkimus isomummoni Fevronia Hourenja Sidorintytär Vasovin suvusta. Korjailen tutkimusta aika-ajoin, kunhan kerkeän tutkimaan metrikoita. 
Oletan, että Vlasov sukunimi on muotoutunut Vlasi Timofeinpojan nimestä. Megrissä oli Timolansuo, Timolankankaat ja Timolanlampi, jotka lienevät syntyneet taas Timofein nimestä.

Fevronia Hourenja Sidorintytär Vlasov s. 1854 sukupuu

Taulu 1

1. Timofei " sukunimi lienee ollut Timoskainen", Liusvaara. s. noin 1720. Hänellä Lapset:

                      1. Vlasi Timofeinpoika syntynyt noin vuonna 1745 -1748. Tauluun 2

Taulu 2

2. Vlasi Timofeinpoika syntynyt noin vuonna 1745 -1748 Taulusta 1. Hänellä lapset:

1. Akima Vlasinpoika Timoskainen Vlasova s. 1769 Liusvaara Tauluun 3

2.Vasilei Vlasinpoika Timoskainen Vlasova s. 1772 Liusvaara Tauluun 14

3.Konstantin Vlasinpoika Timoskainen Vlasova s. 1786 Liusvaara Tauluun 15

Taulu 3

3. Akima Vlasinpoika Timoskainen Vlasova s. 1769 k.1840 Taulusta 2, puoliso Anna Antonintytär Timoskainen s.1773, k.1849. Heillä lapset:

1.  Miina Akimanpoika Vlasova s. 1800 Liusvaara Tauluun 4

2.  Gaurila Akimanpoika Vlasova s. 1803 Liusvaara Tauluun 9

3.  Marttina Akimanpoika Vlasova s. 1803 Liusvaara Tauluun 10

4. Trifon Akimanpoika Vlasova s. 1807 Liusvaara Tauluun 11

5. Pelagia Akimantytär Valasova s. 1809 Liusvaara Tauluun 12

6. Larion Akimanpoika Vlasova s. 1813 Liusvaara Tauluun 12

Taulu 4

4.  Miina Akimanpoika Vlasova s. 1800, talollinen Liusvaara Taulusta 3, puoliso Marfa Trifonova s. 1801. Heillä lapset:

1. Anastasia Miinantytär Vlasov s. 1823, Liusvaara

2. Irina Miinantytät Vlasov s. 1825, Liusvaara

3. Vassa Miinantytär Vlasov s. 1828 Liusvaara

4. Jeudokia Miinantytär Vlasov s. 1829 Liusvaara Tauluun 5  

5. Sidor Miinanpoika Vlasov s. 14.9.1833 Liusvaara Tauluun 6

6. Ivan Miinanpoika Vlasov s. 1834 Liusvaara Tauluun 7

7. Paraskeva Miinantytär Vlasov s. 1836 Liusvaara Tauluun 8

Taulu 5

5. Jeudokia Miinantytär Vlasov s. 1829 Taulusta 4, puoliso Mihail Jeremejev Lokka s. 1825 Vegarus k. 1903. Heillä lapset:

1. Jelena Mihailintytär Lokka s. 2.1.1855 Salmijärvi
                          2. Irina Mihailintytär Lokka s. 17.3.1858 Salmijärvi

3. Anna Mihailintytär Lokka s. 29.8.1859 Salmijärvi
                          4. Aleksei Mihailinpoika Lokka s. 11.3.1862 Salmijärvi
                          5. Spiridon Mihailinpoika Lokka s. 5.12.1864 Salmijärvi
                          6. Dimitrei Mihailinpoika Lokka s. 19.2.1868 Salmijärvi
                          7. Vasilei Mihailinpoika Lokka s. 10.5.1869 Salmijärvi
                          8. Pelagia Mihailintytär Lokka s. 4.5.1873 Salmijärvi

Taulu 6

5. Sidor Miinanpoika Vlasov s. 14.9.1833 toimi Elinlammella metsänvartijana Taulusta 4, puoliso Varvara Maksimova Potkonen s.1834 (Maksima Timofejev Potkonen s. 1809). Heillä lapset:

1.Fevronia Hourenja Sidorintytär Vlasov s. 1854, k. 30.12.1939 puoliso Dimitri Tsutsunen s. 1853,

k.1929 Vegarus. Heillä lapset:

1.      Vasili s. s.22.03.1875 Vegarus, 1. puoliso Anna Jakoleva Kukko s. 1880 Äkläjärvi, 2. puoliso Aleksantra Ivanova Pänttöjeff s. 1890 Aunus   

2.      Dimitri s.26.10.1879 Vegarus, puoliso Marfa Ivanintytär Outinen s.16.8.1880 Varpakylä

3.      Kuisma s. 31.10.1880 Vegarus, puoliso Pelagia Feodorova Kisonen s. 1.10.1879 Varpakylässä

4.      Zaharei s.1883, kuollut lapsena

5.      Pietari (Pekka) s.19.11.1883 Vegarus, puoliso Jeudokia (Outi) Pavlov s. 4.8.1894

6.      Maria (Masa) s. 7.2.1887 Vegarus, puoliso Grigori Pavlov Kärki s. 24.9.1885 Vegarus

7.      Semoi s. 29.1.1890 Vegarus, puoliso Irina Miinantytär Juppi s. 1886 Vegarus

8.      Anna (Anni) s. 25.1.1893 Vegarus, puoliso Nikolai Purmonen s. 14.8.1879 Melaselässä

9.      Ignati (Igor) s. 26.9.1895 Vegarus    

                   

2. Jelena Sidorintytär Vlasov s. 1855, puoliso Vasili Daniilov Martiskainen s. 1851, k. 1931

       1. Arhippa Vasileinpoika Martiskainen s. 19.2.1878 Salmijärvi

       2. Semen Vasileinpoika Martiskainen s. 7.4.1880 Salmijärvi, puoliso Irinja

           Ivanintytär Arhipov s. 1884

       3. Pahom Vasileinpoika Martiskainen s. 15.5.1882 Salmijärvi,  puoliso Agripina

           Kuutti s.1888

       4. Anna Vasileintytär Martiskainen s. 23.12.1884 Salmijärvi, k.1885

       5. Aleksi Vasileinpoika Martiskainen s. 10.3.1886 Salmijärvi, puoliso Veera

           Törhönen s. 29.1.1901

       6. Jeudokia Vasileintytär Martiskainen s. 31.7.1888 Vuondele, puoliso Johannes

           Tikkunen s. 1883

       7. Feodor Vasileinpoika Martiskainen s. 17.2.1891 Vuondele

       8. Maria Vasileintytär Martiskainen s. 19.7.1893 Vuondele, k. 16.5.1902

       9. Pavel Vasileinpoika Martiskainen s. 13.10.1895 Vuondele

      10. Vera Vasileintytär Martiskainen s. 17.9.1896 Vuondele, puoliso Feodot Kärki

            s. 1877

      11. Glikeria Vasileintytär Martiskainen s. 15.5.1899 Vuondele, k. 22.6.1902

      12. Kiril Vasileinpoika Martiskainen s. 1902 puoliso Helena Rummukainen s. 1907

3. Dimitri Sidorinpoika Vlasov s. 1860

4. Jefim (Jehkimä) Sidorinpoika Vlasov s. 1871, k. 1956, puoliso Domna Feodotintytär Tiittanen

    s. 1873 (Doman äiti oli Irina Larionintytär Vlasov Taulusta 13)

                               1. Maria Jehfimintytär s. 1895, puoliso Kiril Martiskainen s. 1889

     2. Ivan Jefiminpoika s. 1896, k. 1901

     3. Anna Jefimintytär s. 1899, k.1901

     4. Ivan (Vana) s. 1901, k. 1977, puoliso Katri Hattunen s. 1906, k.1998

                          1. Seija

                               5. Anna Jefimintytär s. 1902, k.1902

                               6. Irina Jefimintytär s. 1903, k. 1988, puoliso Kalle Tuhkalainen s. 1900, k.1974

                               7. Pekka Jefiminpoika s. 1906, k. 1929

                               8. Feodor Jefiminpoika s. 1909, k. 1968, puoliso Hanna Peltonen s. 1911, k.1992

                               9. Akilina Jefimintytär s.  1911, k. 1975, puoliso Joonas Oikarainen s. 1899, k.1985

                              10. Nikolai Jefiminpoika s. 1913, kaatunut talvisodassa 4.3.1940.

                              11. Anna Jefimintytär s. 1915, k. 2000, puoliso Juho Louhela s. 1909, k. 1997

                              12. Maria Jefimintytär  s. 1919, puoliso Mikko Kivimäki s. 1912, k. 1990

                              13. Hannes Jefiminpoika s. 1922, k. 1923

5. Paraskeva Sidorintytär Vlasov s.1872, puoliso Anton Kärki s. 3.4.1861 Vegaruksessa (isä Jefim

     Jefimov, äiti Agafija Petrova, lapset: Vasili s. 28.7.1848, Matrona s. 5.8.1850 Andrei 7.6.1851, Maria s. 4.5.1855, 

     Feudor  s. 28.3.1857, Anton s. 3.4.1861, Irina s. 22.4.1859, Darja s. 28.3.1864)

                                 1. Lavrenti (Lauri) s. 9.8.1891 Vegarus

                                 2. Mihail (Mikko) s. 22.5.1894 Vegarus, puoliso Hilda Nissinen s. 1902

                                                    1. Vihtori s. 9.9.1925

                                 3. Nikifor s. 2.6.1897 Vegarus, k. 20.2.1917 Vegarus

                                 4. Irina s. 26.4.1900 Vegarus, k. 20.2.1901

                                 6. Jevdokia (Outi) s. 18.7.1902 Vegarus, puoliso Jefim Kylmänen s. 1893

                                 7. Maksim (Matti) 21.4.1905 Vegarus, puoliso Selma Rapatti s. 25.8.1906

                                 8. Ioann (Ivan, Juho) s. 11.7.1907 Vegarus

                                 9. Maria s. 8.7.1909 Vegarus, 

6. Olga (Jelena) Sidorintytär Vlasov s. 1874

7. Saveli Vlasov s. 1875

8. Domna Vlasov s.

Taulu 7

5. Ivan Miinanpoika Vlasov s. 1834 Taulusta 4

Taulu 8

5. Paraskeva Miinantytär Vlasov s. 1836 Liusvaara, k. 7.3.1897 Taulusta 4, puoliso Ignatei (Ignati) Judanpoika Kärki (Judin) s. 1828. Vegarus k.11.4.1912 Suojärvi
                          1. Pedri Ignateinpoika Kärki s. 8.1.1860 Vegarus

2. Jelena Ignateintytär 1.7.1862, puoliso Ivan Timofejev 23.3.1860 Hukkalassa (isä Timofei Ivanov)

                          1. Grigori s. 21.11.1889

                          2. Jevdokia  s. 16.2.1893

                          2. Jefrosinia Ignateintytär Kärki s. 25.3.1864 Vegarus

                          3. Mihail Ignateinpoika Kärki s. 2.11.1869 Vegarus, puoliso Anna Daniilov Bogdanov s. 2.2.1875

                              Vegarus

1.      Ioann s. 2.5.1896

                          4. Fedot Ignateinpoika Kärki s. 4.2.1874 Vegarus

Taulu 9

4.  Gaurila Akimanpoika Vlasova s. 1803 Taulusta 3

Taulu 10

4.  Marttina Akimanpoika Vlasov s. 1803 Liusvaara, puoliso Marfa Gavrilova s. 1804 Taulusta 3

                      1. Matrona (Matjoi) Marttinantytär Vlasov Martiskainen s. 1827, puoliso Trifon Solehmainen
                                           1. Anastasia Matronantytär Bogdanov Martiskainen s.1851
                                                    2. Savva Matronanpoika Bogdanov Martiskainen s.1854
                                                    3. Matrona Matronantytär Bogdanov Martiskainen s. 1861
                                                    4. Marfa Matronantytär Bogdanov Solehmainen s.9.7.1865

                                           2. Nikolai Marttinanpoika Vlasov s. 1828 puoliso Vassa Klimenteintytär Kuivalainen s. 1830
                                           1. Grikorei Nikolainpoika Vlasov s. 1854
                                                    2. Pedri Nikolainpoika Vlasov s. 1855
                                                    3. Maria Nikolaintytär Vlasov s. 1858
                                                    4. Marfa Nikolaintytär Vlasov s.1861
                                                    5. Paraskeva Nikolaintytär Vlasov s. 1865 

                                           3. Pavel Marttinanpoika Vlasov s. 1833

                                           4. Glikeria Marttinantytär Vlasov s. 10.1.1838

                                                    1. Anna Glikeriantytär Vlasoff s. 14.12.1853

                                                    2. Olga Glikeriantytär Vlasoff s. 29.6.1858

                          5. Jeudokia Marttinantytär Vlasov s. 1842 puoliso Prokopei Dimitrinpoika Hattunen s.1822

                                                    1. Martin Prokopeinpoika s. 1865, puoliso Katarina Vasilintytär Hattunen s. 1869

                                                    2. Timofei Prokopeinpoika s. 1867, puoliso Sofia Lyhykäinen s. 1872

                                                    3. Uljana Prokopeintytär s. 29.12.1869

                                                    4. Afanasi Prokopeintytär s. 1875, puoliso Jevgenia Martiskainen s. 1880

                                                    5. Aleks Prokopeinpoika s. 1878, puoliso Maria Jermeintytär Martiskainen s. 1889

                                                    6. Akilina Prokopeintytär s. 6.6.1881, puoliso Timofei Grigorinpoika Timoskainen

    s. 1881

                                                    7. Anna Prokopintytär s. 1884

                          6. Maria Marttinantytär Vlasov s. 1845

Taulu 11

4. Trifon Akimanpoika Vlasov s. 1807. Puoliso Fedosia Trifonova s. 1817 Porajärvi Taulusta 3

                      1. Ksenia Trifonintytär Vlasov s. 1843

                          2. Mihail Trifoninpoika Vlasov s. 1845

                          3. Jekaterina Trifonintytär Vlasov s. 1848

Taulu 12

4. Pelagia Akimantytär Valasov s. 1809, k. 1874 puoliso Afanasi Martiskainen s. 1809 Taulusta 3

                      1. Uljan Afanaseinpoika Martiskainen s. 1833, k.1834

                          2. Akilina Afansseintytär Martiskainen s. 1833, puoliso Trofim Nikitanpoika Miitsu s. 1821

                                                    1. Irina Trofimintytär s. 1852

                                                    2. Aleksei Trofiminpoika s.1.2.1855

                                                    3. Jelena Trofimintytär s. 24.5.1860

                                                    4. Marfa Trofimintytär s. 1.7.1861

                                                    5. Maria Trofimintytär s. 21.4.1864

                                                    6. Feodor Trofiminpoika s. 12.4.1866

                                                    7. Sofia Trofimintytär s.13.9.1871

                                                    8. Pelagia Trofimintytär s. 24.9.1874

                          3. Irina Afansseintytär Martiskainen s. 1837 puoliso Petri Jänis s. 1842, k. 1869

                          4. Feudor Afansseinpoika Martiskainen s. 1.12.1840 1.puoliso Jevdokia Maksimova s.1845 2. puoliso

    Irina Filipintytär Tiittanen s. 1864

                          1. Olga Feodorintytär s. 1877

                          2. Olga Feodorintytär s. 1878

                          3. Jevdokia Feorintytär s. 1879

                          4. Agrippina Feodorintytär s. 1.7.1885, puoliso Timo Timoskainen s. 1881

                          5.  Gaurila Feodorinpoika s. 1888, puoliso Ksenia Grigorintytär Martiskainen s. 1890

                          6.  Fevronia Feodorintytär s. 1891

                          7.  Peter (Pekka) Feodorinpoika s. 13.6.1894, 1. puoliso Varvara Potkonen, 2. puoliso

     Iida Haaranen

                          8.  Vahrolomei Feodorinpoika s. 23.6.1898, puoliso Martta Juppi s. 1900

                          9.  Stepan (Topi) Feodorinpoika s. 13.7.1901, puoliso Anna Juppi s. 1913   

      

5. Jakov (Jaakko) Afansseinpoika Martiskainen s. 1843

                          6. Mihail Afaseinpoika Martiskainen s. 1846 puoliso Gligeria Semenintytär s. 1850, k.1927

                                                    1.  Paraskeva Mihailintytär s. 1873, 1. puoliso Feodor Vlasov s. 1862, 2. puoliso

     Pekka Tanskanen

                                                    2. Anastasia Mihailintytär s.1877 puoliso Jefim Timoskainen s. 1868 Kuolismaa

                                                    3. Aleksei Mihailinpoika s. 1878

                                                    4. Jevgenia Mihailintytär s. 1880, puoliso Afanasei Hattunen s. 1875

                                                    5. Feodor Mihailinpoika s.14.2.1882, puoliso Jevdokia Timofeintytär Hattunen

    s. 3.8.1883 Kuolismaa

                                                    6. Anna Mihailintytär s. 1890

                          7. Jegor (Jyrki) Afaseinpoika Martiskainen s.1849, k.1932 puoliso Jevdokia Sidorova Uhova

    s. 1857 Venäjällä

                          1. Jelena Jegorintytär s. 1881, k.1882

                          2. Jekaterina Jegorintytär s. 1882

                          3. Jefim Jegorinpoika s. 14.9.1885, Fekla Pedrintytär Arhipoff s. 1889

                          4. Justinia Jegorintytär s. 1880, puoliso Nikita Grigorinpoika Martiskainen s. 1880

                          5. Terenti Jegorinpoika s. 29.4.1892, puoliso Marfa Kärki s. 1895 Vegarus

Taulu 13

4. Larion Akimanpoika Vlasova s. 1813, k.1871 Taulusta 3 puoliso Domna Grigorintytär Martiskainen s. 1815, k. 1.11.1847. 2. puoliso Anna Solehmainen s. 1829, k. 1890

                          1. Varvara Larionintytär Vlasov s. 1841, k. 1919   ”Äiti Varvara Megrin vanhauskoisten luostarissa”

                          2. Marttina Larioninpoika Vlasov s. 1843 puoliso
                          3. Feodosia Larionintytär Vlasov s. 1844, k.1.9.1880 synnytykseen. Puoliso vanhauskoinen

                              munkki Jefim Bogdanov s.15.10.1827 Venäjällä, k.18.3.1892 Megrissä. Heillä lapset:

                                       1. Mihail Feodosianpoika Bogdanov - Vlasov s.7.2.1868, k.1936

                                                    2. Akilina Feodosiantytär Bogdanov - Vlasov s. 15.6.1870

                                                    3. Siklitikia Feodosiantytär Bokdanov  - Vlasov s. 5.1.1875

                                                    4. Anna Feodosiantytär Bogdanov - Vlasov s. 25.7.1878

                                                    5. Jevdokia Jefimova Feodosiantytär Bogdanov – Vlasov. s.1.9.1880 ja kuoli

                                                        synnytyksessä?

                    4. Irina Larionintytär Vlasov s. 1848 Puoliso Andrei Kuivalainen

                          5. Nikolai Larioninpoika Vlasov s. 1850, puoliso Jekaterina Nikolajeva s. 1858

                          6. Irina Larionintytär Vlasov s. 1854, puoliso Feodot Tiittanen s. 1852

                                                    1. Ivan s. 1873

                                                    2. Domna s. 1876 puoliso Jefim Vlasov s. 1870 Taulusta 3

                                                    3. Anna s. 1881 puoliso Nikolai Hattunen s. 1877, k.1914 ja Ivan Timoskainen 
                                                        s.1886 (Eino Leinon Anni)

                          7. Marfa Larioinintytär Vlasov s. 1857, k.1919, puoliso Jermei Jevseinpoika Martiskainen s. 1848,

                              k.1932

                          8. Feodor Larioninpoika Vlasov s.1862 Leppäsenaho, puoliso Paraskeva Martiskainen s.1873. 

                                           1.Maria Vlasoff s.10.4.1892, puoliso Ivan Grigorinpoika Martiskainen s. 1885

2. Nikolai Vlasoff s.1898

3. Jevdokia (Outi) Vlasoff s.1900, Grigori Davidanpoika Martiskainen s. 1892.

    Heillä lapset:

                          1. Maija s. 1920, puoliso Risto Korhonen

                          2. Pekka s.1923. puoliso Hilja Kärnä

                          3. Vilho s. 1925, puoliso Martta Kettunen Miikulanvaara

                          4. Helmi s. 1927, k. 1928

                          5. Emma s. 1930, k. 1942

                          6. Elli s. 1932, 1. puoliso Aarne Haakana, 2. puoliso Tenho Miikki

                          7. Helmi s. 1934, k. 1942

                          8. Anja s. 1936, 1. puoliso Pentti Härkönen, 2. puoliso Vesa Hyttinen

4. Aleksanra Vlasoff s.1902, k. 1903

5. Vasili (Vassu) Vlasoff s.1904, puoliso Anna Hattunen s. 1905. Heillä Lapset

                          1. Anja s. 1931

                          2. Pirkko s. 1933

                          3. Martti s. 1936

                          4. Veikko s. 1941

                          5. Pentti s. 1942

                          6. Raili s. 1944

                          7. Raimo s. 1945

6. Jefim (Jehki) Vlasoff s. 6.10.1906 Liusvaara Leppäsenaho, puoliso Iida Lyhykäinen

     s. 19.1.1899. Heillä lapset:

                                                                                       1. Eila s. 1929

2. Greeta s. 1931, puoliso Juho Moilanen

3. Matti s. 1933, puoliso Anja Purmonen

4. Sakari s. 1936, puoliso Marjatta Salo

5. Salme s. 1938, puoliso Matti Hatanpää

6. Pekka s. 1941, puoliso Kaija Lyhykäinen

7. Pekka s.1910, Kaatunut talvisodassa  14.12.1939 Oinassalmella

8. Ivan s.1912

9. Feudor s. 1914

9. Fevronia Larionintytär Vlasov s. 29.6.1865

                

                          10. Marfa Larionintytär Vlasov s.1866, puoliso Jermei Jevseinpoika Martiskainen s. 1848

1. Kuisma Martiskainen s. 1883 puoliso Varvara Miinantytär Juppi s. 1894

2. Semen Martiskainen s. 1886 puoliso Anastasia Hattunen s. 1889

3. Maria Martiskainen s. 1889, puoliso Aleksi Hattunen s. 1878

4. Samuli Martiskainen s. 1891, k. 1893

5. Akilina Martiskainen s. 1894, k. 1900

6. Irina Martiskainen s. 1897, puoliso Mikael Hattunen s. 1894

7. Marfa Martiskainen s. 1899, puoliso Mikko Iljanpoika Krökki s.1895 Vegarus

  

Taulu 14

3.  Vasilei Vlasinpoika Timoskainen Vlasov s. 1772 Taulusta 2,puoliso Salomonida Mihailintytär s.1773

                      1. Marttina Vasileinpoika Timoskainen Vlasov s. 1803 puoliso Akilina Davidantytär

    s. 1808                 

                          2. Ivan Vasileinpoika Timoskainen Vlasov s. 1804 puoliso Irina Staheintytär s. 1823 Kuutamalahti

1.Vasilei Ivaninpoika Timoskainen s. 1849

2. Jevdokia Ivanintytär Timoskainen s. 1852 

                          3.  Fekla Vasileintytär Timoskainen s. 1812 puoliso Ivan Grioreinpoika Hattunen s. 1808 Kuolismaa

                          4.  Paraskeva Vasileintytär Timoskainen Vlasov s. 1829 

Taulu 15

3.  Konstantin Vlasinpoika Timoskainen Vlasov s. 1786 Taulusta 2, puoliso Akilina Akimantytär Hattunen s. 1798 (Akilinan isä oli Akima Maksimanpoika Hattunen ja äiti Pelagia Arhipantytär Hoskonen s. 1770)

1. Jevsei Konstantinpoika Timoskainen Vlasov s. 1832, puoliso Marfa Andreintytär s. 1833
2. Pedri Konstantinpoika Timoskainen Vlasov s. 1836, puoliso Marina Makareintytär Potkonen s. 1844

Vegaruksen Marjavaarassa oli talot Outi, Vaslei, Miitrei ja Semoi Tsutsusella.