Enska Kettunen: Kesäloma alkaa - summer vacation begins

Kauan odotettu vapaus alkaa kesäkuussa. Edessä on kesäloma ja tulevan kesän lämpöiset päivät. Mennyt talvi oli erikoinen monella mittarilla mitattuna. Sään suhteen mitattuna lunta oli vähiten elinaikanani, helmi- ja maaliskuu olivat leutoja, jäät lähtivät kolmea viikkoa normaalia aiemmin 18.4.2014. Ajan suhteen mitattuna kevään aikana minusta tuli kaksinkertainen ukki, olen ollut saman organisaation palveluksessa 30 – vuotta ja tänä keväänä organisaatiossa jouduttiin ensimmäistä kertaa mittaviin taloustalkoisiin, sillä useita työkavereita sanottiin irti osastoltani. Kylästämme muutti talven aikana pois yksi pariskunta kirkonkylälle, kyläämme asukasluku laski kahdella ja nyt kylässämme asuu 23 henkeä. Meitä työssäkäyviä on 12 henkeä, loput eläkkeellä tai työttömänä. Huoltosuhde kylämme kohdalla on siten 0,92.

Kuitukaapelin veto käynnissä kotikylällemme

Toukokuun lopussa taloomme kytkettiin valokuitukaapeli, saamme 100/100 megan internetyhteyden. Kuitukaapeli vetäminen maksoi 100 €, elikkä ainoastaan päätelaitteen hinta. Miksi hinta on edullinen? Normaalisti kuituyhteyden vetämisestä maksetaan 900 € - 5 000 €. Kotikuntamme Ilomantsi, EU ja Suomen valtio sijoittivat maaseudun internetyhteyksien parantamiseen tukirahaa vuosina 2013 - 2015, hyvä näin. Otan liittymän varmuuden vuoksi myös mökille, sinne kuituyhteys maksaa 300 €. Mokkulalla toimiva yhteys pätkii jatkuvasti ja nopeus vaihtelee 0 - 3 megaan. Kuituyhteyden myötä pääsemme kokeilemaan vaikkapa skypeä vanhimman poikamme kanssa (on toukokuun lopussa muuttamassa töihin ja asumaan Cambridgeen). Tarvitsemme kunnollisia yhteyksiä pankkiasioiden lisäksi omassa vakinaisessa työssämme ja sivutoimessa, kirjallisuuden työntekijänä.

Kesä on tulossa, käki kukkuu ja puut puhkeavat lehtiin. Koivunkukinta on toukokuussa parhaimmillaan/pahimmillaan!

Tänä keväänä siitepölykausi on normaalia pahempi. Nenä on ollut tukossa jo kuukauden ajan, päätä särkee ja väsyttää. Allergialääkkeen lisäksi joudun syömään särkylääkkeitä, jotta olo olisi jollakin lailla kohdallaan. Hajuaisti on heikentynyt varmaankin nenäonteloiden turpoamisen seurauksena. Toivottavasti kesällä heinäkasvien siitepölykausi olisi siedettävämpi. Olen tottunut allergioihin, sillä olen allerginen maitoproteiinille, koivulle, heinäkasveille, homekaveille, pölypunkeille, kissoille jne...Syntymälahjana on tullut suuri määrä allergioita, mutta niiden kanssa on kuitenkin tultava toimeen. Onneksi nykyaikana saa maidottomia ruokia ja allergialääkeitä, toista oli lapsuudessa, jolloin ei tajuttu mistä oireet johtuivat.

"Mökkijärvi"

Kesän ensimmäinen uintireissu tuli tehtyä mökkijärvessä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Jäät lähtivät järvestä huhtikuun puolivälin jälkeen ja nyt veden lämpötila on jo 15 astetta celsiusta. Vesi oli normaalivuosiin nähden kohtuullisen lämmintä. Uintireissun jälkeen oli mukava lämmitellä saunan lauteilla. Sauna on hieno keksintö, joka on lähes kaikilla Suomalaisilla, jonkin verran Ruotsissa, Norjassa ja Venäjän Karjalassa. Olen saunonut vanhan Suomen alueella nykyisessä Venäjän Karjalassa saunassa, joka oli Suomalaisten asukkaiden 1930-luvulla rakentama. Suomessa saunoja on rakennettu satoja vuosia ja usein sauna oli elinehto, kun muita peseytymistiloja ei ennen muinoin ollut. Me käymme saunassa 3 - 4 kertaa viikossa, kesällä lähes joka ilta. ennen vanhaan oli Suomessa sanonta, "jos ei viina, terva ja sauna auta, se on kuolemaksi". Ennen vanhaan synnyttiin saunassa ja ihmisen elon päätyessä saunassa omaiset pesivä ruumiin ennen arkkuun laittamista.

Kuikka sukeltaa

Tämän kesän suunnitelmat on lyöty osittain lukkoon. Teen polttopuita kotona ja mökillä, käymme kesäkuun alussa Lontoossa ja Cambridgessa, kotiseutumatkalla vanhassa Karjalassa, pystytämme edellisenä kesänä tekemäni lauta-aidan tyttären omakotitalon tontin ympärille ja vietämme ”työlomaa” mökillä. En ole unohtanut sukuseuran toimintaa, pidämme sukuseuran hallituksen kokouksen kesällä heinäkuun puolivälissä ja teen jonkun suvun sukututkimuksen kesän aikana. Mieleni niin tekisi lähteä vaeltamaan viikoksi Lappiin! Siellä työn kuormittama sielu saa uutta ajateltavaa tunturissa vaeltaessa. Kesän marjoista ainakin osa mustikkasadosta on osittain tuhoutunut, sillä huhtikuun lopun ja toukokuun alun kylmät säät palelluttivat mustikan varvustoa.

Erämaajärven rauhaa toukokuussa

Edellä kuvattu kesälomasuunnitelma on hyvä esimerkki siitä, miten ei pitäisi toimia kesäloman alussa. Kaikki on ennalta suunniteltua ja kaikki suunnitelmat on merkitty kalenteriin, näin kesäloman ajalla tapahtuva henkinen voimaantuminen (Empowerment) tai akkujen latautuminen jää vähemmälle. Täytyy tunnustaa, että olen aina ollut samanlainen. Joka kesälomani lapsesta saakka on ollut suunnitelmallista, alkaen kesäkuun alun polttopuiden teosta, pakollisesta kesälomamatkasta Norjaan, Venäjälle, rantalomakohteisiin tai Lappiin, aina loppukesän marjastukseen saakka.

Video kuikkaperheen elämästä salolla olevan lammen rannalla

Erämaajärvi

Toukokuu oli hiukan normaalia viileämpi. Toukokuun alussa ja lopussa ilma oli viileää, mutta kuukauden puolivälissä saimme nauttia muutamista hellepäivistä. Kuukauden loppupuolella kävin samoilemassa talvisodan aikaisilla taistelupaikoilla. Kävin venäläläisten sotilaiden haudalla (alapuolella kuvvia). Isäni oli hautaamassa keväällä 1940 kolmea venäläistä upseeria (kapteeni Koslov, yksi luutnantti ja yksi aliluutnantti, joista toinen oli lääkäri) ja lisäksi 13 miestä. Sotilaat kaatuivat taistelussa Suomalaista sissiosastoa vastaan 16.12.1939 kuvassa olevan ristillä varustetun puun läheisyyteen metsään ja viereisen järven rantaan. Hautapaikka on suojelualueella kauniin niemen päällä, lähellä järven rantaa. Heidät tuhosi rajakersantti Aarne Pynnösen johtama sissiosasto. Isäni kertoi, että järvelle kaatuneet sotilaat vedettiin keväällä 1940 "keksien" avulla vedestä rannalle tehtyyn hautaan. Isäni neuvoi 1960-luvulla viisi hautapaikkaa, johon hän oli hautaamassa kaatuneita venäläisiä sotilaita keväällä 1940. Neljä näistä haudoista löysimme kertomuksen perusteella 1960-luvun lopulla, yksi on vielä löytymättä.

Isäni näytti 1960-luvulla kaatuneitten sotilaitten hautapaikan. Se on noin 30 metriä puussa olevasta rististä niemen kärkeä kohti. Hautapaikka on todella kauniilla paikalla!