Kesälomaa odotellessa - Waiting for summer holidays

Leuto talvi on taittunut kevääksi. Saimme viettää pääsiäistä lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Lumi on lähtenyt maasta jo viikkoja aiemmin. Taakse jäänyt talvi jää historiaan vähälumisempana talvena. Normaalitalvina lunta on 80 - 100 cm, nyt tänä talvena Ilomantsissa lunta oli paksuimmillaan ainoastaan kolmekymmentä senttiä. Myös järvien jäät lähtivät tänä keväänä ennätysaikaisin. 

Talven keskilämpötila oli normaalivuosiin verrattuna huomattavasti korkeampi. Normaalitalvina maaliskuussa keskilämpötila on -5 - -10 astetta celsiusta, nyt se oli vain -0,6 astetta. Talven keskilämpötilan nousuun on vaikuttanut ilmastonlämpenemisen ohella myös auringonpilkkujen suuri määrä.  Talven aikana auringonpilkkujen määrä on vaihdellut 70 – 250 välillä, kun se normaalivuosina vaihtelee 30 – 100.

Joka kevät jäidenlähdön kynnyksellä minun pitää päästä mökkijärven rannalle. Tänä keväänä se hetki oli Pitkäperjantaina. Mökkitie oli huonossa kunnossa. Roudan sulaessa tien pinta on pehmentynyt ja auto heittelehtii tien laidasta laitaan. Mökkijärvelle on palannut kyhmyjoutsen, telkkä ja harmaalokki. Kesämökkimme jokakesäinen vieras isokoskelo (Mergus merganser) ei ole vielä saapunut terassimme alle.  Jäänlähdön hetkellä järvi herää talviunesta. Miljoonien jääpuikkojen särkyminen saa aikaan jatkuvaa helinää, joka kuulostaa tuhansien keijuen (Fairies) soitolta. Helinää kuuluu niin kauan, kunnes jäät ovat siirtyneet toiselle puolelle järvenlahtea.

Tänä vuonna jäät lähtivät Mökkijärvestä pitkäperjantaina 18.4.2014. Aiempi ennätys jäänlähdössä oli 27.4.2007. Keskimäärin jäät lähtevät mökkijärvestämme viimeisten 60 vuoden tilaston mukaan 8. toukokuuta. Jäiden lähtö on aikaistunut viimeisten 20 vuoden aikana kuusi päivää eli se tapahtuu nykyään keskimäärin 2. toukokuuta.

Pääsiäisen vietimme kotona ilman mitään erikoista suunnitelmaa. Lepäilyn lisäksi pihamaat tuli haravoitua puhtaaksi ja polttopuita pilkottua talven varalle. Kesäloman alkuun on aikaa reilu kuukausi. Kesälomasuunnitelmat ovat jo työn alla. Kesäkuussa on tarkoitus käydä Lontoossa ja mahdollisesti käymme samalla reissulla junalla Cambridgessa. Tavoitteena on käydä kesäkuun aikana Suomen entisillä Karjalan mailla ja mahdollisesti myös Vienan Karjalassa. Esivanhemmat asuivat ennen talvisotaa nykyisen Venäjän alueella, entisessä Suomen Karjalassa. Karjalan laulumaille suuntautuva matkailu on tullut tavaksi, sillä joka kesä pitää päästä katsomaan entistä Suomen kaunista Karjalaa (valitettavasti nykyään kauneutta on siellä harvassa paikassa). Karjalassa esivanhempamme ovat eläneet ja rakentaneet asuinsijojansa satoja vuosia. Pääosa rakennuksista on tuhoutunut, mutta usein pihapiiri ja kivivijalat löytyvät vanhojen karttojen avulla. Pääosa esivanhemmistamme on haudattu vanhojen Suomalaiskylien kalmistoihin tai hautausmaille. Suuri intohimoni on käydä tutustumassa Karjalassa oleviin Suomalaisten rakentamiin kirkkoihin. Myös Venäläiset kirkot ja luostarit ovat olleet vuosittaisia kesäaikaisia käyntikohteitani.
     Käyn viikoittain Venäjällä tankkaamassa autoani. Päivittäinen työmatka on 150 km ja yksin ajellessa polttoainetta kuluu paljon. Venäläisellä polttoaineella puolitan työmatkakuluni. Myös useat työkaverit käyvät tankkaamassa autoaan Venäjällä joka viikko. Viime kuukausien aikana Venäläisten turistien määrä Suomeen on laskennut huomattavasti ruplan kurssin heikentyessä Ukrainan kriisin takia, joten tullimuodollisuuksiin menee puolta vähemmän aikaa. Vuosi sitten rajalla jonotukseen meni aikaa keskimäärin tunnista puoleentoista, nyt pääsee rajasta läpi ja takaisin parhaimmillaan vajaassa puolessa tunnissa. Ostan viikottaisilla käynneillä ainoastaan polttoainetta, koska en itse polta enkä käytä alkoholia. Saatan joskus käydä kaupasta ostamassa hiukan kuivia elintarvikkeita tai tuoretta leipää, mutta niiden hinnat ovat lähes Suomen hinnoissa.

Vappuna oli Ilomantsissa koleaa. Öisin oli pakkasta ja päivällä lämpömittari nousi vaivoin plussan puolelle. Pientä lumisadetta saatiin koko vapun ajan. Kesä näytti viikkoa aiemmin pääsiäisen aikaan tulevan ennätysaikaisin, mutta vapun kolea sää viivästyttää sitä. Mökkijärvelle olivat saapuneet vappuna kalalokki, kuikka ja naurulokki. Rastaita on tänä keväänä runsaasti. Vapun aikana pongasimme pihamaalta seuraavat rastaslajit: räkättirastas, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas ja kulorastas.   

   Kalalokki

On toukokuun ensimmäinen viikonloppu. Menemme illalla mökille yöksi. Mökkitie on taas yhä huonommassa kunnossa. Jotkut tienkäyttäjät ajavat painavilla kuormilla hiekkaa, vaikka on kelirikon aika. Mökin sisällä on muutama aste lämmintä saapuessamme sinne. Ilta vierähtää hellaa ja takkaa lämittäessä. Nukkumaan mennessä lämpötila on noussut pariinkymmeneen asteeseen. Jätän villapaidan päälle, ettei yöllä tule kylmä. Aamuyöllä herään kello kolmen ja neljän välillä kuumuuteen. Mökin lämpötila on noussut lähelle kolmeakymmentä astetta. Hikinen paita on liimautunut selkään kiinni.  

Menen käymään ulkona. Yö on vielä pimeä, mutta aamua enteilevä kajo itäiseltä taivaalta antaa hiukan valoa järven pinnalle. Ilman lämpötila on lähellä nollaa. Teeri on aloittanut soidinmenonsa järven takana olevalla suolla. Palaan sisälle mökkiin, jossa parempi puolisko on laittamassa puita hellaan. Pian hellan päällä olevassa pannussa ja kattilassa vesi alkaa kiehua. Kahvin valmistuttua, pihapuussa laulaa peippo iloisesti viserrellen. Kello on hiukan yli viisi, kun nautimme aamukahvin. Aamu alkaa sarastaa idän taivaalta. Läheisellä lahdella kalalokit aloittavat auringon noustessa omat reviirihuutonsa.  

Kello kuuden aikaan aamun lintujen laulukuoroon tuo oman lisänsä läheiseltä suolta kuuluva kurkien huuto. Järven selällä kalastava kuikka vastaa kurkien huutoon omalla kauniilla kutsuhuudolla. Välillä lintujen laulu lakkaa, kun lumikuuro tulee yllättäen järven päälle.  

Vastapuolella olevalle lahdelle saapuu aamuauringon noustessa neljä laulujoutsenta, joiden kaunis kutsuhuuto kaikuu järven toiselle puolelle saakka. Viimeisimpänä lintuna oman soinnukkaan laulunsa aloittaa kuovi. Muistelen lapsuutta, jolloin vanhemmat toistivat meille lapsille sananpartta "Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle". Nyt tosin ei ole jäätä järvissä, mutta kuovin huilumaisen heleä ääni herättää mielessä muistoja lapsuudesta. Kello on lähellä yhdeksää, kun poistumme mökiltä kohti kotia. Yksi huonosti nukuttu yö on takana, mutta mökin kesäkausi saatiin avatuksi.

Pikkuruinen jänis ottamassa ensiaskeleitaan