Kettusviesti -niminen lehti on ilmestynyt Kuolismaan Kettusten sukuseuran sivustoilla jo yli kymmenen vuotta. Sivuston julkaisemisessa on ollut ongelmia, joten tässä on luettavaksi joulukuu 2022 numeron artikkelit!
Rajaseudun miesten elämää Kuolismaan saloilla
Nyt kun lähestymme joulua, on hyvä muistaa rajaseudun asukkaita. Siellä korpien keskellä asuvien lyhyt kesä on mennyt ja syksyn hämärä laskeutunut kaukaiseen rajakylään. Vaarojen rinteet saivat syksyllä kirjavan vaipan ylleen ja yöt muuttuivat koleiksi. Nyt joulun lähestyessä salon asukkaat hiljentyvät viettämään Vapahtajamme synnyin juhlaa. Savottatyömailla työskentelevät miehet palaavat jouluksi rajaseudun pirtteihinsä. Heillä erämaan metsissä syystalven työskennelleillä on nyt aikaa levätä. Muuna aikana saloseutujen asukkailla on harvoja ilonaiheita tarjolla, vain harmautta ja arkipäiväisyyttä.
Köyhimmissäkin
perheissä, matalimmissakin majoissa on jouluna suuri juhla, maassa rauha,
ihmisillä hyvä tahto. Saloseudun väki on silloin kuin suurta yhtenäistä perhettä,
ystävyyssuhteet ja naapurisopu eheytyvät ja lujittuvat.
Kun joulu on ohi salokylän
elämä palaa arkipäiväksi. Savottamiesten on vedettävä joulun jälkeen heinät ja
puut kotiin jääville ja erämaan eläjät palaavat takaisin raskaan ansiotyön
ääreen. Seuraavat kuukaudet he viettävät korven keskellä sijaitsevissa
savottapaikoissaan. Kevät kuluu yksitoikkoisten työtehtävien parissa ja kesän
lähetessä savottalaiset palaavat kotipirtteihin resuisina ja raihnaisina tuoden
mukana työstä kuormittuneet laihat hevoset. Kotona odottaa kevättyöt ja
seuraavat viikot miehet kyntävät ja muokkaavat vähäiset ja kivikkoiset pellot.
Lopuksi viskellään viljansiemenet ja perunansiemenet kosteaan maahan ja jäädään
odottelemaan syksyn satoa.
Kuinka vähään sinä
olet tyytyväinen salon asukki? Teet sitkeästi työtä, tunnet iloa ja toivoa
siitä, että tuleva kesä kasvattaa sadon seuraavaksi syksyksi. Kun halla on
vieraillut pellollasi ja karhu vaatinut veronsa karjastasi, et sinä valita,
vaikka tuska riistää sydäntäsi. Tyynesti sinä osaat suhtautua ajallisiin
koettelemuksiisi. Toteat hiljaa vaikerrellen; Niin kylmä ja karu on tämä
saloseutumme. Kesä vierähtää taas syksyyn. Erämaan kasvatit palaavat syksyllä
takaisin savottapaikkoihinsa. Edessä on jälleen ankara talvi, kovine pakkasineen
ja tuiskuineen. Koko syksyn aherrat korvessa nälkäisenä ja kylmissäsi ja odotat
hartaasti tulevaa joulua ja sen tuomaa pientä lepotaukoa. Monien
koettelemusten ja työntäyteisten vuosien
jälkeen sinä vaivut väsyneenä vuoteellesi toivoen parempaa huomista jälkeen
jääville sukupolville.
15.
joulukuuta 1938 V.K.
Ensio
Kettunen
Meiltä
kaikilla löytyy mukavia muistoja lapsuudenkodistamme? Elelin lapsuuttani yli
60-vuotta sitten Ilomantsin Kuuksenvaarassa. Muistan useat lapsuuden joulut,
kuin niistä olisi kulunut aikaa muutamia vuosia. Lapsuuteni koti oli pieni ja
voisin sanoa, että elimme vähän samanlaista elämää, kuin edellisen kirjoittajan
kertomuksessa kuolismaalaiset. Isämme teki lapsuudessani sekatyömiehen töitä.
Hän oli viettänyt aikaisemmat talvet savotoilla ja kesät ojia kaivamassa. Meidän
lapsuudessamme isä teki talvikausina työllisyystöitä rakennuksilla, kesäisin
hän kaivoi edelleen ojia. Sen homman hän osasi, oli joutunut kaivamaan
taisteluhautoja talvi- ja jatkosotien aikana. Me lapset odottelimme jouluntuloa
hartaasti ja mitä lähemmäksi joulua tulimme, sitä enemmän meitä jännitti.
Jouluaattona lämmitettiin saunaa aamusta alkaen ja joulukuusi vietiin saunaan
sulamaan. Iltapäivällä kannoimme kuusen sisälle ja koristelimme sen vanhoilla
joulukoristeilla. Päivällä kävimme vaihtamassa heinähuoneessa uudet oljet omien
patjapussiemme sisään.
Illan hämärtyessä kävimme saunomassa ja saunan jälkeen nautimme äidin valmistamaa jouluruokaa. Vaikka olimme köyhiä, joulupöydästä ei puuttunut mitään. Oli kinkkua, karjalanpaistia, piirakoita, kurkkua, silliä ja rosollia. Jälkiruoaksi saimme usein sekahedelmäkeittoa. Jouluaterian jälkeen odottelimme jo kuumeisesti joulupukkia saapuvaksi. Hetken odottelun jälkeen eteisestä kuului tuttua kopinaa ja oveen koputettiin. Kuorossa lausuimme sanat ”Sisään”! Oven avautuessa pakkashuurun keskeltä ilmestyi tekopartaan ja tummaan turkkiin pukeutunut joulupukki. Selässä hän kantoi juuttisäkillisen lahjoja ja kädessä hänellä oli suksisauva. Heti sisään saavuttua tutun tuntuisen äänen omistava pukki kyseli meiltä pienemmiltä, että ”Oletteko olleet kilttejä?” Yhdestä suusta tuli myönteinen vastaus, vaikka hetkeä aiemmin olimme tapelleet kiihkeästi toistemme kanssa. Joulupukilla tuntui olevan kiire jatkaa matkaa ja me lapset saimme jakaa lahjapaketit toisillemme. Paketeista kuoriutui vuosien mittaa perinteisiksi tulleita joululahjoja; alusvaatekerta, villasukat, suklaalevy, sarjakuvalehti ja pieni muovinen leluauto. Iltamme päättyi iltakahviin ja täytekakkuun. Väsyneenä heittäydyimme lattialle levitettyjen pehkupatjojen päälle. Tuoreiden olkien tuoksu nousi patjapusseissamme ja mietin mennyttä jouluiltaa. Ennen pitkää väsymys voitti ja vaivuin syvään uneen. Aamulla heräsin radiosta kuuluvaan joulujumalanpalvelukseen ja pakkasaamun tuomaan viileyteen.
Kokemuksia sukupuuohjelmasta Geni.com.
Olavi Valtonen
Aloin selvittää v. 2015
sukujuuriani. Päädyin melko pian käyttämään internetissä toimivaa
sukupuuohjelmaa Geni.com (www.geni.com).
Perusominaisuuksineen Geni on ilmainen ohjelma, johon voi rakentaa sukupuun.
Geni toimii kokonaan internet -yhteydessä eikä omalla koneella olevaa ohjelmaa
siten tarvita.
Kun Geniin on tehnyt
rekisteröitymisen, niin kannattaa kirjata itselleen aluksi omat vanhemmat ja
isovanhemmat. Kirjauksissa on heti aluksi syytä kirjata syntymä- ja kuolinaika
sekä syntymäpaikka. On huomattava, että elossa olevien henkilöiden profiilien
perustaminen Geniin ilman asianomaisen lupaa on kyseenalaista, pyydä siis lupa.
Annetun syntymäajan perusteella Geni kyllä luokittelee elossa olevan henkilön
profiilin ”yksityiseksi”, englanniksi ”private”, jolloin henkilön tiedot eivät
näy lähisuvun ulkopuolisille.
Jos ja kun haluat liittyä
Genin ns. isoon puuhun, niin Genin hakutoiminnolla kannattaa yrittää selvittää
onko joku jo aiemmin tehnyt jonkun esivanhempasi profiilin (esim. aktiiviset
kuraattorit ovat lisänneet systemaattisesti profiileja kirkonkirjojen ja muiden
lähteiden perusteella). Jos löytyy varmuudella esim. oma isoisä, niin avaa itse
tekemäsi isoisän profiili ja oikeasta yläkulmasta Toiminnot -painikkeen alta
löytyy komento ”Yhdistä tämä profiili”. Sitä ennen on pitänyt käydä katsomassa
tuota aiemmin kirjattua profiilia, jotta se näkyy yhdistettävänä. Tässä
vaiheessa saattaa tulla vaikeuksia tuon aikaisemman profiilin näkyviin
saamisessa. Profiilin yhdistämisen jälkeen (yhdistyminen ei välttämättä tapahdu
heti) sukupuussa voi näkyä kaksoiskappaleita kirjaamistasi profiileista, ne
tulee yhdistää. Katso tämän artikkelin lopussa olevan linkin sivustolta
lisäohjeita ja yhteyksiä, miten saa apua. Hakeutuminen jonkun ylläpitäjän (joka
on kirjannut paljon profiileja) tai kuraattorin kanssa yhteistyöhön lisää
mahdollisuuksia nähdä enemmän profiileja ilman maksullista ohjelmaa.
Itse tein lisäksi oman
sukupuun MyHeritage -ohjelmalla. Tämä toimii omalla koneella eikä välttämättä
tarvitse tallennusta internettiin. Omaan sukupuuhun kirjasin vain esi-isiä,
jotka jostakin löysin. Geni ilmoittaa, että sukupuussani on yli 6000 henkilöä.
Sekä Genistä että MyHeritagesta on maksulliset versiot, joiden avulla pääsee
laajemmin profiilitietoihin ja tietokantoihin. Silloin kun aktiivisesti tein
sukupuuprofiileja, niin minulla oli molemmista maksetut versiot, nyttemmin vain
perusversiot.
Kun kirjaa hieman
kaukaisempaa sukua olevia henkilöitä Geniin, niin on hyvä kirjata
yleistietoihin myös lähteet, joihin esim. syntymäaika ja – paikka sekä
kuolinaika perustuvat. Samalla pystyy itse varmistamaan, että henkilö on oikea
(vanhempien nimet täsmäävät), koska samannimisiä henkilöitä voi olla useita.
Näin muutkin pystyvät luottamaan profiilin tietoihin. Muutenkin tällaisessa ohjelmassa,
johon voi kuka tahansa kirjata profiileja, saattaa olla virheitä. Vinkki: jos
profiilin henkilö on ortodoksi, niin syntymäaika saattaa löytyä kirkonkirjoista
gregoriaanisen kalenterin mukaan ja siten olla eri kuin meidän nykyisessä
kalenterissamme.
Suomen sukuhistoriallisen
yhdistyksen (SSHY) sivuilta SSHY - Suomen
Sukuhistoriallinen Yhdistys ry löytyy digitoituja
kirkonkirjoja, rippikirjoja jne, joista voi kopioida linkin asianomaiseen
henkilön profiilin tietoihin. Rajantakaisen Karjalan (osittain nykyisen
Suomenkin puolella) kirkonkirjoista digitoituja tietoja löytyy
Karjala-Tietokannasta Kansallisarkisto
| Katiha.
Facebookissa on
sukututkimukseen liittyviä ryhmiä, esim. ”Yhteiset sukujuuret-sukututkimus…”,
”Suur-Ilomantsin sukututkimuksesta”, ”Karjalan suvut ja sukututkimus”. Noista
ryhmistä voi saada apua, jos tulee ongelmia esim. profiilien yhdistämisessä tai
päällekkäisten profiilien poistossa.
Huomattavasti täydellisemmät
ohjeet Genin käytöstä saa sivustolta Ohjeita
Geni-sukututkimussivuston käyttöön | Yhteiset sukujuuret (ysj.fi).
Suosittelen tutustumaan ennen sukupuun tekoa.
Kulunut vuosi 2022 toi turvattomuuden tunteen elämään
Ensio
Kettunen
Edellisen joulun jälkeen elimme vielä koronapandemian tuomien rajoitusten alaisina. Kuka meistä olisi arvannut vuosi sitten, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan jo kevään aikana? 21. helmikuuta Venäjän presidentti tunnusti Ukrainan kapinallisalueet ja separistien alueet itsenäisiksi. Seuraavana päivänä Yhdysvallat, Nato ja Euroopan maat tuomitsivat Venäjän toimet ja lupasivat pakoitteita Venäjää vastaan. Keskiviikkona 23. helmikuuta Ukraina julisti hätätila, mutta Länsimaat eivät uskoneet Venäjän hyökkäävän Ukrainaan. Varhain 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti ilmoitti sotilasoperaation alkamisestä ja Ukrainan demilitarisoimisesta. Aamulla Venäläiskoneet ja ohjukset osuivat Ukrainalaiskaupunkeihin ja myös Kiovaan. Torstaina 24. helmikuuta katselin koko päivän televisiosta tulevia uutisia. Ulkona pyrytti lunta ja päivä tuntui todella ankealta. Perjantaina 25. helmikuuta venäläisjoukot olivat vallanneet mm. Tsernopiilin, alueita Dompassista ja Harkovasta. Seuraavien päivien aikana venäläisjoukot etenivät kovaa vauhtia kohti Kiovaa ja Harkovaa. Tuolloin tuntui siltä, että Venäjä valloittaa Ukrainan muutamassa päivässä. Venäläisjoukot valtasivat Hersonin alueen 2. maaliskuuta. Tuossa vaiheessa omalla kohdalla mietin, että jos Venäjä valtaa Ukrainan, seuraavana ovat vuorossa Baltian maat ja Suomi.
Kevään
ja kesän aikana saimme seurata Ukrainan kansan evakkomatkaa Eurooppaan ja
Ukrainan sotavoimien vastarinnan kasvusta. Syksyyn mennessä Harkovan ja
Hersonin alueiden takaisinvaltaus toi toivon siitä, että Venäjän armeija ei ole
niin mahtava, kuin siitä on kerrottu meille viimeisten vuosikymmenten aikana.
Kesän edettyä syksyyn huoli energian
riittävyydestä on nostanut sähkön hintaa rajusti. Pahimpien ennusteiden mukaan
sähkö maksaa talvella 20–50 senttiä kilowattitunnilta. Tällä hetkellä maksan
sähköenergiasta 4,5–4,9 senttiä kilowattitunnilta, mutta maaliskuussa
määräaikaiset sopimukset päättyvät. Olemmekin ennakoineet sähkönhinnan nousua
hankkimalla keväällä uuden tehokkaamman ilmalämpöpumpun ja syksyllä vielä 5,4
kWh aurinkoenergiajärjestelmän. Lisäksi olemme vähentäneet sähkösaunan
lämmityskertoja viikossa ja lämmitämme leivinuunia ja takkaa enemmän kuin
aikaisempina vuosina. Tavoitteena olisi puolittaa ostetun sähkön kulutus vuoden
aikana.
Ilomantsissa vuosi on kulunut koronapandemiavuosien jälkeen lähes normaalisti. Pidimme sukuseuran kokouksen heinäkuussa Möhkössä ja kävimme katsomassa pitkästä aikaa Möhkön teatterin esitystä. Kesä 2022 oli lämmin. Heinäkuun keskilämpötila oli 18,3 celsiusta ja elokuun 17,5 celsiusta. Pitkänajan keskiarvo Ilomantsissa on heinäkuun osalta 16,5 celsiusta ja elokuun 14,1 celsiusta. Syyskuun ja lokakuun oli keskimääräisen lämpötilan osalta noin 1,5 astetta viileämpiä. Kesäkuukausien lämpö toi meille hyvän lakka- ja mustikkasadon, mutta puolukka-, karpalo- ja sienisato oli heikko.
Ilomantsin väestökehitys on ollut vuosikymmenten ajan negatiivinen. Eniten meitä ilomantsilaisia on ollut vuonna 1957, tuolloin asukasmäärä oli 14 135 henkeä. Nyt meitä ilomantsilaisia on noin 4 500 henkeä. Muutos näkyy katukuvassa, sillä iltaisin on kirkonkylällä hiljaista. Kauppaliikkeitä oli 1950-luvulla lähes joka kylällä ja kirkonkylässä niitä oli kymmeniä. Nyt elintarvikeliikkeitä on vain kaksi. Ilomantsin viimeinen iltaravintola ”Mendin baari” sulki ovensa syksyllä ja lisää yrityksiä lakkautuu tulevina vuosina. Koska teollisia työpaikkoja Ilomantsiin tuskin tulee, väestökehitys on tulevina vuosina laskeva. Marraskuun loppuun mennessä Ilomantsissa syntyi 15 vauvaa ja 91 luterilaisten edesmenneen nimeä luettiin pyhäinpäivänä kirkossa. Asuntoja on myynnissä Ilomantsissa alehintaan ja kysymysmerkkinä tulevaisuudessa on se, että saammeko enää mitään palveluja Ilomantsissa. Yritin syksyllä päästä lääkäriin Ilomantsissa, mutta hoitaja ilmoitti, että meillä on käytössä vain puoli lääkäriä? Missähän se toinen puoli sitten lienee. Marraskuun alussa meillä ei ollut lääkäriä lainkaan ja myös sairaanhoitajien vastaanotolle emme päässeet. Lokakuussa kävin verikokeessa ja kun diagnoosia ei kuulunut, soitin päivystykseen. Puhelimeen vastasi nuori heleä tytön ääni ja hän kertoi olevaansa lähihoitaja. Kyselin, että milloinka saan verikokeesta diagnoosin? Tyttö vastasi, että katsotaanpa kertoen hetken päästä, että verikokeen tulokset ovat hyviä, ei syytä huoleen. Meinasin sanoa tytölle, että käydessäni edellisen kerran Terveystalossa, erikoislääkäri kertoi, että en rupeaisi arvioimaan kyseisiä verikokeita itse, sillä eri veriarvoja pitää analysoida keskenään, ennen kuin hän pystyy tekemään diagnoosin.
Ensio Kettunen
Monet
meistä muistamme vuoden 1973–1974 talven energiakriisi. Joulun alla 1973
tulivat energiansäästöohjeet, jotka olivat pääosin velvoittavia. Egypti ja
Syyria hyökkäsivät Israeliin ja aiheuttivat öljykriisin maailmaan. Muistan, kun
katuvalot olivat pimeinä, kauppojen näyteikkunat ja mainosvalot oli sammutettu.
Muistelen, että silloinkin oli kahden tunnin kiertäviä sähkökatkoja, mutta en
ole siitä varma, koska meillä ei ollut tuolloin sähköjä? Joulukuussa oli kylmää
ja joulunaika oli monelle koleaa ja
pimeää aikaa, kun katuvalot ja mainosvalot puuttuivat katukuvasta. Vähän samaa
on tulossa tulevana talvena meille suomalaisille, kun energianhinta nousee
viikko viikolta korkeammaksi!
19.12.1973 Karjalainen
26.01.1974 Karjalainen
Nyt
elämme vuoden 2022 viimeisiä viikkoja ja syksyn aikana olemme saaneet lukea
lehdistä ja katsella televisioistamme Astetta alemmas –
energiansäästökampanjaa. Talvelle ennustetaan kiertäviä sähkökatkoja, ne
huolettavat monia kansalaisia. Sähkön hinta nousi kevään ja kesän aikana
merkittävästi. Marraskuun lopussa päivittäinen hinta oli jo 50 senttiä
kilowattitunnilta. Sähkönhinnannousu oli yksi merkittävä tekijä, joka pakottaa
meidät suomalaiset säästämään sähköä. Omalla kohdalla aloitin
sähkönsäästökampanjan jo keväällä 2022. Tilasin silloin uuden ja tehokkaamman
ilmalämpöpumpun, vanha noin 14 vuotta palvellut pumppu siirrettiin kesämökille.
Syyskuussa hankin 14 aurinkopaneelia katolle, ne tuottavat maksimissaan 5,4
kWp. Todellisuudessa maksimituotos on huomattavasti pienempi. Nyt syksyllä
auringosta saamme vähän energiaa, mutta katse on suuntautunut jo ensi kevään ja
kesän sähköntuottoon. Aurinkopaneelien tuotto jakautuu kolmelle vaiheelle,
joten siitä voi hyödyntää omaan käyttöön keskimäärin noin puolet, loput pitää
myydä eteenpäin. Ylimääräisen sähkön saamme myytyä nykyiselle sähköyhtiölle
spot-hintaan, siitä tulosta ei tarvitse maksaa veroja. Aurinkopaneelien
takaisinmaksuaika on aika, jonka jälkeen aurinkosähkö on ilmaista.
Nykyhinnoilla takaisinmaksuaika on 5–10 vuotta, joten sijoituksemme on
tulevaisuuteen, se on osa meidän perheemme ns. vihreää siirtymää.
Aurinkopaneelien tuotto on suurinta maaliskuulta aina syyskuun loppuun saakka. Tänä vuonna lokakuussa paneelit tuottivat 92 kWh. Marraskuussa kaadoimme pihapuita, jotka varjostivat paneeleita, se lisännee kevään ja syksyn aurinkopaneelien tuottoa. Arvion mukaan vuosituotto olisi noin 3000–3500 kWh vuodessa. Jos sähkö maksaisi 20 senttiä kWh, säästöä syntyy vuodessa 700 euroa. Olen pitänyt tilastoja ilman lämpötiloista ja talomme sähkönkulutuksesta jo vuosikymmeniä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana olemme kuluttaneet sähköä keskimäärin 14 500 kWh vuodessa. Nyt tehtyjen energiainvestointien seurauksena pitäisi sähkön kulutuksen painua alle 10 000 kWh. Tältä syksyltä on oheinen energiankulutustaulukko, josta näkyy, että olemme vähentäneet sähkönkulutusta merkittävästi jo muutaman kuukauden aikana. Talossamme on koneellinen ilmastointi, joka on aina päällä, se kuluttaa energiaa. Talossamme on kaksi varaavaa uunia, sähköpatterit ja ilmalämpöpumppu. Koska olen kylmälle arka, sisälämpötila on aina 23 astetta!
Rajantakaiset kylät
Ensio Kettunen
Aiemmissa
Kettusviesteissä olemme tutustuneet lyhyesti Ilomantsi itäkyliin, Korpiselkään,
Suojärveen, Soanlahteen, Suistamoon, Harluun, Salmiin, Värtsilään, Pälkjärveen,
Sortavalaan, Ruskealaan, Impilahteen, Jaakkimaan, Lumivaaraan, Kurkijoen, Hiitolan,
Kaukolan, Räisälän ja Kirvun pitäjiin. Tässä lehdessä perehdymme lyhyesti Antrean
pitäjän historiaan. Jos haluat tutustua tarkemmin rajan taakse jääneisiin
karjalan kuntiin, YouTubesta löydät tekemäni videosarjan kirjoittamalla
hakukohtaan nimeni.
Antrean luterilainen kirkko (Museovirasto)
Antrean
pitäjä sijaitsi Vuoksen vesistön varrella vanhassa Suomen Karjalassa. Kunnan
naapurikuntina olivat Viipurin maalaiskunta, Jääski, Kirvu, Vuoksenranta,
Heinjoki ja Äyräpää.
Kunnan
pinta-ala oli 486 km2 ja asukkaita kesällä 1939 noin 8 770. Kunta erosi
omaksi kunnaksi Jääsken pitäjästä vuonna 1724. Tuolloin kunnan nimi on
mahdollisesti muodostettu Pyhän Andreaksen nimestä, mutta mahdollisesti se on
saanut vaikutteita 1600-luvulla pitäjässä olleesta Anterniemen nimestä. Antrean
kunnan kyliä olivat ennen talvisotaa mm. Hatula, joka oli samalla Kirkonkylä,
sekä mm. Hannila, Henttola, Hovikorpi, Hännikkälänniemi, Iivola, Ikävalkola,
Jaakonsaari, Kaukola, Kavantsaari, Kekkilä, Koljola, Kukkola, Kuparsaari,
Kuukauppi, Liikola, Mansikkala, Meskala, Noskua, Ollikkala, Partala, Patalahti,
Räikkölä, Saviniemi, Syvälahti, Talikkala, Variksela ja Vihiniemi. Kuuluisin
Antreaan kylistä lienee ollut Talikkala, sillä siellä pidettiin laulun mukaan
talvisin Talikkalan markkinoita, tosin kysymyksessä taisi olla Viipurin Talikkala!
Antrean vanha kirkko, joka siirrettiin 1900-luvun alussa Vuokselaan (Museovirasto)
Antrean
kunnan asukkaat hankkivat toimeen tulonsa pääasiassa maa- ja metsätaloudesta.
Viljeltyä peltoa kunnassa oli yli 8 000 ha ja useimmissa kylissä oli oma
maito-osuuskunta. Kuntaan perustettiin 1900-luvulla useita teollisuuslaitoksia.
Mainittavia yrityksiä olivat vuonna 1937 perustettu Raakasokeritehdas,
Kalkkitehdas, Tiilitehdas, Kuorekosken Puusepäntehdas, useita myllyjä ja
sahoja, sekä kutomaliikkeitä. Antrean kunnassa oli useita kartanoita, joista
mainittavimpia lienee olleet Kavantsaaren, Partasen ja Kilpiälän kartanot.
Antrean kirkonkylässä oli kunnanvirasto, sairaala, apteekki, Antrean Osuuskassa
konttori, Savo-Karjalan Osakepankin konttori, Viipurin Osuusliikkeen myymälä,
Antrean Osuuskaupan myymälä, Antrean säästöpankin konttori, kahviloita,
parturiliikkeitä, polkupyöräkorjaamoja sekä majoitusliikkeitä. Kunnalliskoti
oli rakennettu Talikkalan kylään.
Ensimmäinen kansakoulu Antrean kuntaan perustettiin kirkonkylään vuonna 1876. Sen jälkeen kouluja rakennettiin suurimpiin kylään. Ylä-Vuokseen perustettiin maamieskoulu ja kasvinviljelyasema 1900-luvulla.
Antrean
pitäjä sijaitsi vuoksen vesistön varrella ja sinne oli hyvä rautatieyhteys
Viipurin ja Joensuun suuntiin. Antrean rautatieasema sijaitsi Talikkalassa ja
se tuhoutui talvisodan pommituksissa.
Antrean
ensimmäinen Pyhän Andreaksen kirkko rakennettiin Hatulan kylään vuonna 1725 ja
se paloi tai tuhoutui, tarkkaa tietoa tuhosta ei löydy. Toinen ristikirkko
rakennettiin ensimmäisen kirkon tuhoutumisen jälkeen ja sitä laajennettiin
vuonna 1844. Vanhan kirkon vieressä oli hautausmaa, joka on vielä nykyään
käytössä. Antrean viimeinen ns. pitkäkirkko valmistui vanhan kirkon
vastapuolella sijaitsevan Mökinmäen päälle syksyllä 1894 ja siihen mahtui 1800
sanankuulijaa. Kymmenen vuoden perästä
vanhan kirkon tapuli purettiin ja sen hirsistä rakennettiin kansakoulu. Kirkko
purettiin vuotta myöhemmin 1905 ja sen hirsistä rakennettiin rukoushuone
Vuokselan Uuteen kylään. Uusi kirkko säilyi talvisodassa ehjänä, mutta
13.8.1941 venäläisten tykkitulen seurauksena kirkko syttyi palamaan ja se
tuhoutui saman päivän aikana.
Antrean kirkon läheisyydessä on sisällissodan sankarimuistomerkki. Sisällissodan aikana sankarihautaan haudattiin 77 vainajaa. Sanakaripatsaan taakse perustettiin talvi- ja jatkosodan sankarivainajille hautausmaa. Talvi- ja jatkosodassa kaatui 374 antreanlaista sotilasta ja heistä 125 on haudattu Antrean sankarihautausmaalle.
Talvisodassa Antreaan pitäjän kyliä pommitettiin 1.–2. joulukuuta 1939, 18. helmikuuta ja 2. maaliskuuta. Näissä pommituksissa pitäjän rautatieasema ja sen ympäristössä olleita rakennuksia tuhoutui. Myös useissa kylissä tuhoutui rakennuksia näissä pommituksissa. Kaiken kaikkiaan yli 40 % Antrean kunnan rakennuksista kärsi vahinkoja talvisodan pommituksissa. Jatkosodan alussa suomalaiset valtasivat Antrean pitäjän 12.–14. elokuuta 1941. Eteneminen jatkui syksyn aikana vanhalle rajalle saakka. Jatkosodan aikana Antrean alueella ei taisteltu, mutta jatkosodan viimeisenä kesänä kylien asukkaat siirrettiin sisäsuomeen. Jatkosodan jälkeen Antrealaiset siirrettiin evakkoon Hausjärven, Janakkalan Lopen, Riihimäen ja Vanajan alueille. Nykyään Antrean eri kylästä löytyy vielä kymmeniä suomalaistaloja, mutta osa Antrean kylistä on tuhoutunut kokonaan.
Jos
haluat tutustua Rajantakaisiin kyliin tarkemmin, löydät kaikki Rajantakaiset
kylämme videosarjan videot kirjoittamalla joko ao. nimen tai minun nimeni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti