Bright Autumn Colours

Syksy on saapunut Pohjois-Karjalaan. Elokuussa saimme kostean ja kolean kesän jälkeen nauttia kesän lämpöä. Syyskuussa kesän vihreät värit muuttuvat punaiseksi ja keltaiseksi väriloistoksi. Alla kuvia Ilomantsista syyskuulta 2015!

Auringonlasku Ilomantsissa

Kuutamo elokuun lopussa

Sumua Yläjärven rannoilla syyskuun alussa 2015

Syyskuussa  kuu pieneni

 Kylmän pakkasyön jälkeen sumua muodostuu järvien päälle

Suolla sammaleen väri muuttuu syksyllä ruskeaksi

 Puolukka on kypsää syyskuun puolivälissä

Lammella pesineet sorsat ovat muuttaneet etelään. Nyt lammella on hiljaista.

 Syyskuun neljäntenä päivänä oli yöllä pakkasta. Sen jälkeen puut alkoivat pudottaa lehtiä.

Siperiassa oli samaan aikaan pakkanen ja yleensä ensilumi käynnistää hanhien muuton.

Seuraavan viikon alussa siperiassa kesää viettämässä olevat hanhet aloittivat muuton etelään. Meidän asuinpaikalla hanhien muuttoparvet olivat 8. syyskuuta eli neljä päivää hanhilta meni aikaa lentää siperiasta suomeen.

Muuttavista linnuista suurin osa on valkoposkihanheja. 

Viljapellolla oli useita tuhansia lintuja aterioimassa iltapäivän aikana 

Leikkuupuimuri puimassa kauraa

Joen rannoilla syksyn värit näkyvät koivun lehtien kellastumisena

 Syksyn edetessä lehdet kellastuvat tai muuttuvat punaisiksi

Aamuaurinko paistaa sumun läpi oranssin punaisena. Metsä näyttäisi olevan tulessa!

Aamulla lämpötila oli nollassa ja sumu verhoaa järven selkää

Syyskuun puolivälissä päivälämpötila nousi +20 celsiusasteeseen

 Päätimme lähteä viikonlopuksi mökille. Alla muutamia kuvia reissun ajalta.

 Illalla järvellä pitivät konserttia Joutsen, Heinäsorsa, Kuikka (Loon) ja Kurki (Grane)

 Auringonlasku oli taas kerran kaunista katsottavaa.

 Lämmitimme mökin takkaa liian paljon ja yöllä oli sisällä tukalan kuumaa.

 Aamulla heräsin ennen auringonnousua Hanhien huutoon. Aamusumu oli noussut järvelle.

Sumupilvet heijastuvat tyynestä vedestä

Lämpötila oli laskenut yöllä viiteen celsiusasteeseen.

Järven takana olevan suon päällä leijui usvaa

 Syksyn ruska oli syyskuun puolivälissä parhaimmillaan

Härmönsaari

Mökin laiturilta näkyi kaunis postikorttimaisema

 Surulampi oli aamulla hiljainen, mutta maisema oli kaunis. Mittasin äänen voimakkuudeksi lammen rannalla alle 20 desibeliä.

 Kävimme keräämässä sieniä; suppilovahveroa ja kosteikkovahveroa

Kuikkaperhe (Loon Family) uiskenteli järven päällä

 Vanha retkeilypolku vie suon yli palaneeseen metsään.

 Kävelin sunnuntaina 13 kilometriä, etsin puolukoita ja sieniä. Puolukoita oli jonkin verran, sieniä ei ollenkaan.

 Syksy on edennyt jo pitkälle. Työmatkani varrella puiden lehdet ovat kellastuneet ja osa on varissut maahan. Syksyn väriloiston keskellä olemme saaneet kokea harmaita aikoja. Mielenilmaukset hallituksemme säästöohjelmaa vastaan ovat olleet suuria. Maahanmuuttajien suuri määrä on yllättänyt meidät kaikki.

Seuraava teksti on minun "purkaukseni" tämän syksyn maahanmuuttoa koskevaan keskusteluun.

Olen itse miettinyt tämän kesän aikana syvällisesti sota-alueilta tulevien ihmisten mielialoja ja maahanmuuton tuomia ongelmia. Olen tekemässä kirjaa isäni sotahistoriasta ja se ilmestyy markkinoille syystalven aikana. Syy kirjan tekemiseen on lapsuuteni kokemukset. Isäni oli sodassa viisi vuotta ja se näkyi minun lapsuuden aikana. Isäni teki töitä jatkuvasti ja ei siten ollut meidän lasten kanssa, yhdessäolo oli usein jonkin asteista kurinpitoa. Samanlaisia olivat muut hänen veljistä, mutta en ole niistä ajoista katkera. Sota oli muovannut heidät karuiksi.
Perheemme oli silloin sodan jälkeen maahanmuuttajia, sillä isäni ja äitini joutuivat muuttamaan Karjalasta Ilomantsiin. Lapsuudessa huomasin, miten jotkut kylämme asukkaista vuosikymmenien aikana eivät pystyneet hyväksymään meitä "maahanmuuttajia". Olimmehan tulleet heidän maille, sillä valtio pakkolunasti maat siirtolaisille.
Syksy toi Eurooppaan suuren pakolaistulvan. Syynä on Lähi-Idän maiden valtionjohtajien "hölmöily" ja ISIS-järjestön mieletön väkivalta. Osasyynä lienee myös köyhyys, joka ajaa ihmisiä etsimään parempaa elintasoa Euroopan maista. Suomessa osa ihmisistä on toivottanut pakolaiset tervetulleeksi, osa miettii vielä omaa kantaa.

Viikonloppuna alkoivat ensimmäiset maahanmuuttoa vastaan tehdyt mielenosoitukset. Ne tulevat muuttumaan syksyn mittaan suuremmiksi, ellei maamme päättäjät rajoita maahanmuuttoa ja vähennä maahanmuuttajien sosiaalietuja. Muutamia kymmeniä maahanmuuttajaa osoitti mieltään Turussa poliisiasemalla ja osa heistä laitettiin putkaan rauhoittumaan. Muutamiin vastaanottokeskuksiin tehtiin kuluvalla viikolla Suomalaisen "vastarintaliikkeen" iskuja.

En hyväksy itsekkään näin suurta muuttoaaltoa Suomeen, koska siitä koituu vain ongelmia, varsinkin kun muuttajat tulevat sodan keskeltä. Heidän kokemuksensa sodasta ja ihmisten raakuudesta tuovat mukana väistämättömiä ongelmia yhteiskuntaamme.

  Maassamme on suuri määrä työttömiä ammattilaisia ja suuri pakolaistulva aiheuttaa työttömissä ja myös muissa ihmisissä pelkoa. Viime viikolla uutisoitiin lehdissä taas kerran, että tummaihoinen mies raiskasi nuoren naisen. Monet meistä kyselee miksi? Siellä, mistä pakolaiset tulevat, eli islamilaisesta maailmasta, on voimassa islamilaiset lait, joita kristittyinä emme voi hyväksyä. Olen käynyt kerran maassa, jossa asuu islamilaisia ja silloin koin, että kulttuurierot ovat liian suuria islamilaisessa maassa ja Suomessa. Olen opettanut eri kulttuureista tulevia ihmisiä vuosikymmeniä. Aiemmin eräässä koulussa opetin eräästä Afrikan valtiosta Suomeen tulleita opiskelijoita ja silloin koin, että ainakin heillä oli täysin erilainen kulttuuri, kuin täällä meillä Suomessa. Näillä opiskelijoilla opiskelut keskeytyivät. Minulla on tällä hetkellä kolme venäläistä opiskelijaa ja heillä opinnot edistyvät jollakin lailla, mutta paremmin kuin aiemmin mainituilla.

Mielestäni osasyynä nykyisiin ongelmiin ja tuleviin ongelmiin, on maamme johtajien liian lepsu suhtautuminen pakolaisiin. Kaduilla näemme päivittäin vetelehtimässä muualta muuttaneita maahanmuuttajia, joilla ei ole työtä. On tietenkin poikkeuksia maahanmuuttajien keskuudessa, sillä osa työllistää itsensä perustamalla oman yrityksen tai he opiskelevat suomea ahkerasti ja pääsevät ehkä myöhemmin työelämään. Mutta miten käy kielitaidottomien maahanmuuttajien? He eivät tule saamaan töitä, kun meillä on suomessa satoja tuhansia työttömiä, joilla on työssä tarvittava hyvä kielitaito ja ammattipätevyys? Järjestäytyneessä yhteiskunnassa pitää olla rajat maahanmuutossa. Pystymme ottamaan suomeen ja olemme jo ottaneet muutamia tuhansia pakolaisia, emme kymmeniä tuhansia!

Tänä syksynä tuhansia suomalaisia potkitaan pois töistä. Minunkin työpaikassa on menossa YT-neuvottelut. Lokakuun lopussa julkaistaan pois potkittavien työntekijöiden nimet. Meillä kaikki työntekijät ovat huippuammattilaisia ja kielitaitoisia työntekijöitä. Pois potkittavista yli puolet siirtyy työttömiksi työnhakijoiksi, siihen suureen joukkoon, joka vain kasvaa päivä päivältä suuremmaksi. Olen huolissani maamme yhteiskuntarauhasta, koska huoltosuhde heikkenee päivä päivältä ja pakolaiset heikentävät sitä vielä lisää. Omassa kylässäni töissä käy puolet asukkaista, muut ovat eläkkeellä tai työttömänä. Ihmettelen myös SAK:ta ja muita Ay-liikkeitä, kun he vastustavat nykyisen hallituksen kaavailemien menojen supistamisia. Osa entisistä hallituspuolueista haluaa jatkaa velan ottamista, en ymmärrä heitä, sillä pian olemme huonommassa tilanteessa kuin Kreikka on tänä päivänä. Nostan hattua hallitukselle  ja pääministerille, vaikka en ole minkään puolueen jäsen. Tämä purkaukseni riittäköön tällä erää!

Syyskuvia Parppeinpirtiltä.

Syksy on edennyt ja olemme pian lokakuussa. Meillä on edessä lokakuussa viikon syysloma, jolloin saamme ladata akkujamme pimeää, kylmää ja pitkää talvea varten. Ensilumen olemme saaneet keskimäärin Ilomantsissa lokakuun 20. päivän jälkeen ja pysyvän lumen marraskuun lopussa. Järvet ovat jäätyneet nykyään vasta marraskuun puolella, kun ilman keskilämpötila on noussut noin asteen verran viimeisten vuosikymmenten aikana.

Syksyn  viimeisiä lehtiä ja kukkia

 Kävimme syyskuun viimeisenä viikonloppuna Helsingissä, josta alla kuvia.

 Syyskuu on lopussa. Olemme siirtymässä ajassa syystalveen.

What's happening in August

Kostea ja kolea kesä- ja heinäkuu ovat takana. Elokuun alussa säät lämpenivät ja sateet loppuivat kokonaan. Päivällä lämpötilat kohosivat yli kahdenkymmenen asteen. Juuri kun ilmat olisivat olleet sopivia viettää kesälomaa, jouduimme palaamaan työpaikalle.

 Kuvia työmatkan varrelta elokuun puolivälissä. Mutkan takana poliisi mittasi ajonopeuksia ja minullakin oli hiukan liian paljon nopeutta.  Yöllä lämpötila laski + 3 celsiusasteeseen ja kastepiste teki sumua maisemaan työmatkan varrella

Elokuun alussa aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta lähes jokaisena päivänä ja iltaisin auringonlaskut olivat mahtavia katsella.  Mustikka oli tänä kesänä myöhässä ja pääsimme keräämään niitä vasta elokuussa. Nyt pakastimessa on noin 50 litraa mustikkaa. Kaksi ämpäriä keräsimme Taavetista ja kolme Ilomantsista. Mansikoita keräsimme pakastimeen neljä ämpäriä.

 Mustikka

Vadelma

Vadelma on juuri nyt parhaimmillaan ja tänä syksynä ne ovat hyviä, niissä ei ole matoja. Ainoa haitta on vadelmien vähyys omalla asuinalueella. Kanttarelli on myös intoutunut tänä syksynä kasvamaan runsaasti ja monet ovat saaneet useita ämpärillisiä sieniä.

Ilomantsissa on 20. - 23. elokuuta karhun veistoa kilpailutasolla ja samaan aikaan Ilomantsin kunta täyttää 140 vuotta. Ensimmäisen kerran kilpailut järjestettiin viime syksynä. 

 Kisayleisöä Ilomantsissa

 Kisan voittaneet kilpailijat ja tuomaristo

 Kisan voittotyön teki Timo Nevalainen "Kantele karhu"

Viides sija meni entiselle Ilomantsilaiselle

  Kävimme kuluvalla viikolla sienessä ja metsässä oli karhu hajoittanut kymmenen suurta muurahaispesää. Näytti siltä, kuin se olisi merkannut valmiiksi talvipesäpaikan.

Karhut eivät saa kuitenkaan vielä levätä rauhassa, sillä 20. elokuuta alkaa karhunmetsästys. Meidän talon läheisyydessä on tavallisesti kahdesta kolmeen karhujen talvipesiä. Karhuja on kuntamme alueella liikaa ja muutama karhu on hyvä hävittää pois. En lähde metsästämään karhua, eikä karhunlihan syöminen kiinnosta. 

Syksyn edetessä on kerättävä vielä kymmenen ämpärillistä mustaherukkaa ja punaherukkaa, sekä muutama ämpäri puolukkaa ja suppilovahveroita. Syksyllä on tarkoitus viettää läheisten kanssa syntymäpäiviä Canarialla, josta olen varannut Villa Daran viikoksi. Suurempien juhlien järjestäminen ei tällä iällä enää kiinnosta.  Syksy on kulunut opetustyössä hyvin. Tänä vuonna pääosa opiskelijoista on motivoitunut opiskeluun ja se helpottaa meidän opettajien työtä merkittävästi.  Vaikka ikää on kertynyt jo kohtalainen määrä, nuoret opiskelijat pitävät myös opettajan mielen nuorekkaana ja virkeänä.

Auringonlaskun aikaan taivaanranta on oranssin värinen

 Elokuun kuutamo

Kesän aikana järven vesi oli kylmää, mutta elokuussa se lämpeni +19 asteeseen celsiusta

Auringonlaskun aikaan hyttyset inisevät, kuikan ja kurkien huudot kaikuvat järvellä

Ilomantsin syksyn viimeinen tapahtuma oli elokuun viimeisenä viikonloppuna. Möhkön kylän Valon yö ohjelmassa oli Möhkön museon ilmainen viikonloppu. Kylä oli valaistu roihuilla, myrskylyhdeillä (Hurricane Lamp) kelopuista tehdyillä "Jätkän kynttilöillä".

 Möhkön ruukin kanavia

 Möhkön Pytinki

 Jätkän kynttilä

Valon yötä juhlisti elokuinen täysikuu

Elokuun viimeisenä yönä kuu loisti kauniisti ja se oli täysin pyöreä kuutamo

Cloudberry hunting in Ilomantsi "Finland"

Normaalisti "hillat" ja "mustikat" kypsyvät ennen heinäkuun puoliväliä. Nyt molempien marjojen satokausi on alkanut noin viikkoa myöhemmin.

Olen kävellyt jo kuudella eri suolla etsimässä "hilloja"! Kymmeniä kilometrejä suokävelyä on takana ja usein on "pumppu" ollut kovilla. Keväällä ajattelin, että tänä kesänä saamme kaikista metsämarjoista hyvän sadon. Kesäkuussa saimme paljon sadetta ja niitä sadon pilaavia pakkasöitä ei ollut yhtään. Myös hyttysiä on ollut normaalivuosia enemmän, joten myös pölytyksen olisi pitänyt onnistua. Hyvästä marjasadosta on kiirinyt tieto ulkomaille, sillä ulkomaisia marjanpoimijoita on tullut maahamme runsaasti Thaimaasta, Ukrainasta ja Venäjältä. 

Viikon suokävelyn jälkeen pakastimessa on noin kolme litraa hilloja. Ajokilometrejä on takana reilut sata kilometriä ja suolla kävelemiseen on kulunut viisitoista tuntia. Muutamat ilomantsilaiset ja sisareni sanoo, että hillaa on paljon. Minä en ole löytänyt vielä hyvää hillapaikkaa, mutta kai minä olen sitten etsinyt hillaa vääriltä soilta ja väärään aikaan. 

Mieleen on tullut, onko mitään järkeä käyttää aikaa muutaman marjalitran satoon? Kun on tarponut yli viisikymmentä vuotta joka kesä soilla ja metsissä, niin kokemusta on tullut niin hyvistä kuin huonoista marjavuosista. Tänä kesänä hilloja saamme normaalia vähemmän, mustikkaa ja puolukkaa normaalin vuosisadon mukaisesti. Tärkeintä ei ole aina marjasadon määrä vaan marjojen keruun ohella saamme hyvää liikuntaa, raikasta ulkoilmaa ja joskus on mukava katsella hyviä maisemia.

Pidän aina matkoillani kameraa mukana, jos sattuisi löytymään hyvä kuvauskohde. Oheiset kuvat ovat yhden hillasuon keskellä oleva pieni lampi, jossa vesi on lähteen kirkasta. Lampi on osittain suon alla, sillä lammen syvyys suon reunalla on 2 - 3 metriä. Lampi jatkuu suon alle, olen joskus lapsena käynyt sukeltamassa suon alapuolella olevassa vedessä.

 Heinäkuun keskilämpötila on ollut tähän saakka matala noin 13 - 14 astetta celsiusta. Normaalivuosina lämpötila on lähempänä 20 astetta. Marjastajalle sopii hyvin kolea sää, silloin emme hikoile liian paljon ja voimat riittävät pidempään marjareissuun.

Tänään olimme vaimoni kanssa poimimassa hillaa eräällä suolla. Eräs nainen melkein juoksi meidän edelle etsimään hillaa. Taisi kilpailuhenki tai tyypillinen meidän asuinympäristön kateus yllättää "pankkivirkailijan" keskellä suota. Mielestäni marjastus kannattaa ottaa harrasteena ja jättää kilpailuhenki kotiin. Silloin marjastuksesta nauttii parhaiten.

Kuvassa yhden reissun "hillasaalis"

Hilla-aika on nyt parhaimmillaan, vaikka sato ei ole hyvä. Hillaa löytyy suon pohjoispuolisilta korpisoilta. Aukeilla soilla on hillaa vähän ja ne ovat jo ylikypsiä.  Mustikkaa pystyy poimimaan noin viikon päästä eli viikosta 31 lähtien. Mustikoita löytyy normaalivuosien tapaan mäntymetsistä, mutta mustikan laatu on huono. Syynä ovat sateet ja koleus. Mustikka tarvitsee lämpöä josta olemme tänä kesänä saaneet nauttia hyvin vähän. 

Kesä 2015 on ollut sateinen ja kolea. Kesäkuun keskilämpötila oli 12,9 astetta celsiusta ja heinäkuussa 13,7 astetta celsiusta. Sadetta saatiin Ilomantsissa heinäkuussa noin 100 mm ja sateisia päiviä oli 19. Kesäkuun keskilämpötila on kolmanneksi kylmin 2000-luvulla ja heinäkuun keskilämpötila on kylmin 2000-luvulla. Heinäkuun lämpötila oli kolme astetta keskiarvoa alempi. Kesän aikana on Ilomantsissa ollut yksi kuuma päivä  (yli 25 astetta lämmintä) heinäkuun kolmantena päivänä, kun niitä normaalikesinä on 20 - 40. Samanlaisen kesän olen kokenut aiemmin ainoastaan vuonna 1962. Silloin kesä oli myös sateinen ja kylmä. Kuumia päiviä oli sinä kesänä kesäkuussa yksi ja elokuussa kaksi. Elin lapsuuteni maatalossa ja kesällä 1962 emme saaneet lehmille hyvää heinää. Heinän kuivumisessa oli vaikeuksia ja seuraavana keväänä jouduimme ostamaan heinää kalliilla hinnalla. Mustikkaa saimme syyskesällä 1962 paljon. Kesän sademäärä oli Ilomantsissa suuri kesällä 1962. Elokuussa ja syyskuussa kolea ja kostea sää toi mukana sumupilviä ja ne hävisivät vasta iltapäivän tunteina. Muistan syyskuun loppupuolen vuonna 1962, kun vettä satoi koko viikon. Maa oli kostea ja maantiet pehmenivät lähes ajokelvottomiksi. Pyörällä kouluun ajamisessa oli vaikeuksia pehmeällä maatiellä. Talvi tuli lokakuun puolen välin jälkeen äkisti. Illalla lämpötila laski reilusti pakkaselle ja aamulla oli maassa lunta 20 cm. Meiltä jäi puoli hehtaaria kaalia nostamatta ennen lumen tuloa. Lämpötila sahasi marraskuun ajan nollan (celsius) molemmin puolin, ja jouluna lunta oli maassa jo puoli metriä.

Syksyllä 1962 saimme radiosta kuulla USA:n ja Neuvostoliiton välien kiristymisen Kuuban ohjuskriisin vuoksi. Pelkäsimme ydinsodan syttyvän. Lehdissä neuvottiin miten suojautua mahdollisen ydinlaskeuman haitoilta. Isäni suunnitteli ydinsuojaa navetan yhteydessä olevaan juures varastoon. Samalla hän mietti mitä ruokatarpeita pitää varata talven varalle varastoon. Talven tultua lokakuun lopussa ohjuskriisi laukesi Nikita Hrustsevin poistaessa ohjukset Kuubasta ja juures varasto sai olla kaalivarastona.