Kiertomatka Italiaan

Kaksi vuotta sitten oli tarkoitus mennä Italiaan, mutta koronapandemia esti matkustamisen. Kesäkuussa 2022 vihdoin pääsimme toteuttamaan Italian matkamme, vaikka matkaamme varjostivat koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

1. matkapäivä

Lento Helsingistä Milanon Malpensan lentokentälle oli tunnin myöhässä ja kentälle päästyämme jännitin, kerkeämmekö taksilla majapaikkaan Bioccan pohjoispuolelle. Onneksemme toimisto oli avoinna ja pääsimme majoittumaan kahden huoneen huoneistohotelliimme. Majapaikka valikoitui tällä kertaa hinnan suhteen, se maksoi 570 € kahdelta vuorokaudelta, kun keskustassa olleet huoneistot olisivat maksaneet samalta ajalta noin 1 000 €. Taksimatka maksoi 112,5 € ja matka kesti 50 minuuttia.

2. matkapäivä

Seuraavana aamuna, aamupalan jälkeen, suuntasimme metroasemalle ja sieltä matkustimme metrolla Milanon keskustaan. Metrossa kertalippu maksoi 2 euroa ja päivälippu 7 euroa, joten yleisillä kulkuneuvoilla liikkuminen Milanossa on kohtuuhintaista. 

Päivä oli lämmin, sillä Milanossa oli lämpöä 31 celsiusastetta varjossa. Tutustuimme Milanon nähtävyyksiin ja välillä nautimme lounasta ja kahvia. Lounaan hinta matkallamme oli 65 - 95 €/ 4 henkeä, joten aika lailla Suomen hintatasoa on ateriat Italiassa. Bensan hinta oli noin 2 €/litra, joten se on huomattavasti halvempaa, jos vertaa hintaa Suomen hintatasoon.

Ohessa kuvia Milanon keskustasta.

Duomo di Milano

Tuomiokirkko sisäkuva

Calleria Vittorio Emanuele II

Castello Sforzesco

Parco Sempione

Arco della Pace

Milanon keskustassa oli paljon nähtävää, joten suurin osa jäi meiltä näkemättä. Milanon keskustan alue on todella hieno paikka viettää kaupunkilomaa myös kesällä. Meidän reissupäivänä lämpötila oli yli 30 astetta celsiusta, joten välillä suuntasimme kulkumme vanhoihin kirkkoihin, joissa lämpötila oli huomattavasti viileämpää kuin kaduilla.

Päivän kääntyessä iltaan, palasimme metrolla majapaikkaamme. Kävimme illalla majapaikan läheisyydestä noutoaterian asunnollemme. 

3. matkapäivä

Hyvin nukutun yön jälkeen pakkasimme laukut ja suuntasimme metrolla kohti rautatieasemaa. Ostimme Junaliput Milanosta Gardajärven Peschiera del Gardaan, ne maksoivat 42 €/4 henkilöä. 

Puolentoista tunnin päästä olimme Gardajärven asemalla ja suuntasimme kulkumme keskustaan, josta pääsimme paikallisbussilla majapaikkaamme San Benettoon.  Majapaikkamme tyttäreni varasi Airbnb:n kautta ja huoneistossa oli kaksi makuuhuonetta, suuri keittiö-olohuone, kylpyhuone ja pihalla uima-allas. Huoneisto oli parisen vuotta vanha ja todella hyvä valinta majoituspaikaksi. Huoneiston hinta viideltä vuorokaudelta oli n. 900 €. Lisäksi asunto oli hiljaisen kadun varrella lähellä Gardajärven etelärantaa. 

Ensimmäisen iltama tutustuimme San Benetton ja  Peschiera del Gardan kyliin. Ohessa kuvia kyseisiltä alueilta.

Majapaikkamme San Benetossa

 

Majapaikkamme läheinen ranta

Via Lungolago Mazzini

Bastione Cantarane

Illallinen paikallisessa ravintolassa, Gistro Cucina&Pizza

4. matkapäivä

Seuraavan aamuna hyppäsimme paikallisbussiin ja suuntasimme matkamme Gardajärven pohjoispuolelle Malcesinen kylää kohti. Bussiliput maksoivat 4,5 €/hlö ja matka kesti noin 1,5 tuntia. Bussin ajoreitillä ohitimme Legolandian, Aquaparkin ja Movielandin, joissa lapset ja nuoriso voivat viettää aikaa. Reitillä ohitimme seuraavat Gardajärven kylät; Lazise, Bardolino, Garda, Gorno, Torri del Benaco, Castelletto, Brenzone sul Garda ja Porto. 

Saavuttuamme Malcesineen, nautimme lounaan pienessä ravintolassa, jossa palvelu oli todella ystävällistä. Malcesine oli ykköspaikka maisemallisesti, sillä kylästä Gardajärvelle ja sen vieressä sijaitsevalle vuorelle on todella kauniit maisemat. Suosittelen Malcesinessä käyntiä kaikille. Ohessa kuvia Malcesinestä.

Lounas Malcesinessä

Malcesinestä palasimme takaisin Pechiera del Gardaan laivalla. Matka kannatti, vaikka se maksoi 75 euroa neljältä hengeltä. Matkalla laiva pysähtyi useissa Gardajärven itäpuolen rannalla sijaitsevissa kylissä ja niihin tutustuminen kävi hyvin laivalta käsin.

5. matkapäivä

Aamulla menimme bussilla Sirmioneen ja vietimme päivän Sirmionen kylässä. Kylä oli pieni ja sitä on mielestäni liian paljon mainostettu. Jos valittavana olisi matkakohteena  Malcesinen ja Sirmionen väliltä, Malcesine voittaisi. Ohessa kuvia Sirmionesta.

6. matkapäivä

Suunnitelmissa oli mennä Venetsiaan junalla, mutta valitettavasti Italiassa oli sinä päivänä lipunmyyntiongelmia ja emme saaneet ostettua junalippuja. Muutimme matkasuunnitelmaamme ja hyppäsimme Veronaan menevään bussiin. Verona oli mieluinen yllätys, sillä sen vanha keskusta oli todella näkemisen arvoinen. Matkamme kruunasi jälleen kaunis ja lämmin sää, sillä lämpöä oli Veronassa reilut 30 celsiusta. Ohessa kuvia Veronasta.

Verona Arena

Piazza delle Erbe

Basilica di Santa Anastasia

Castel San Pietro

7. matkapäivä

Aamulla menimme Bussilla Desenzanon kylään, sillä siellä oli silloin toripäivät. Suomalaisina emme ymmärtäneet, miten suuri tapahtuma se toripäivä oli paikallisille. Paikalliset ostavat vaatteensa ja ruokansa torilta, koska suurempia marketteja löytyy harvasta kylästä. Desenzanon kylä yllätti positiivisesti, sillä se on kaunis kylä tuomiokirkkoineen. Ohessa kuvia Desenzanosta.  

 

8. Matkapäivä  

Aamulla sanoimme hyvästit Gardajärvelle ja matkustimme Milanoon nopealla junalla, se maksoi muistaakseni n. 20 €/hlö. Pientä "ekstremea" tuli asemalla, kun junanvaunun ovi ei auennut ja juoksin toiseen vaunuun. Siinä vaiheessa toinen kenkäni putosi junan alle. En halunnut kävellä ilman kenkääni ja laskeuduin laiturin ja junan välistä junan alle ja noukin kenkäni raiteelta talteen. pääsimme junaan ja matkustimme Milanoon pikajunalla vajaassa tunnissa- Junamatkan päätyttyä kävimme rautatieaseman läheisyydessä syömässä. Iltapäivällä matkustimme Milanosta junalla Malpensan lentoasemalle ja seuraavana aamuna aamuyöntunteina olimme takaisin Helsingissä. Lentokoneemme oli täynnä turisteja. Italiassa oli käyntimme aikana siellä oli paljon turisteja mm. Saksasta, Britanniasta, Hollannista ja Itävallasta. Myös suomalaisia tapasimme useissa kylissä. Koronapandemian vuoksi ihmiset olivat lähteneet joukolla matkalle, sillä kahteen vuoteen emme ole saaneet matkustaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan mietitytti matkaa suunniteltaessa, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Tätä postausta kirjoittaessa emme ole vielä onneksemme sairastuneet koronaan.  

Matka onnistui todella hyvin, kiitos matkaseurueellemme matkan varauksista ja todella hyvästä opastuksesta!

  

Huhtikuu 2022

Tänä talvena olemme saaneet lunta koko maahan reilusti ja kevät on edennyt hitaasti, jos ollenkaan. Koko maassa on saatu hiihdellä useiden kuukausien ajan ja osassa maata hiihtokelit jatkunevat huhtikuun loppuun saakka. Korona on kurittanut suomalaisia edelleen tänä keväänä ja itsekin sairastuin jo toisen kerran koronaan huhtikuun alussa. Omalla kohdalla molemmilla kerroilla sairaus kesti viikon vaikka olenkin ottanut kaikki tarjotut rokotteet. Miten jatkossa, sairastammeko jatkossakin puolen vuoden välein koronan? Koronatilastoissamme näkyy vain jäävuoren huippu, sillä sairastuneille ei anneta mahdollisuutta käydä koronatesteissä. Testiin pääsee vain jos olet "erittäin vanha", immuunipuutosta poteva, sotetyöntekijä tai työnantaja pakottaa testiin. Muut tapaukset jäävät siis harmaalle alueelle. Omalla kohdalla koronan tuomassa taudissa on ollut kuumetta, kovaa päänsärkyä, nivelsärkyä, keuhkokipuja sekä todella hankala ja voimakas yskä. Kummallakaan kerralla ei mennyt haju- tai makuasti, mitä useimmilla on tapahtunut. Huhtikuun alun taudille oli erikoista silmien valonarkuus, jota ei ollut ensimmäisessä tartunnassa. Taudin kuumevaihe kesti vajaan viikon ja sen jälkeen jäi päänsärky ja yskä. Molemmat sairastamani koronataudit veivät omasta mielestä hyvän pohjakunnon viikossa alkutekijöihinsä. Jos rokotteita ei olisi pohjalla, niin mihin saakka tauti etenisi?

Hiihtokilometrejä on tänä talvena kertynyt vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Syksyllä leikkauksen takia, tammikuussa kovien pakkasten ja helmikuussa suurten lumitöiden vuoksi kilometrejä tuli vähän. Nyt huhtikuussa korona on estänyt hiihtämisen. Ladut ovat kuitenkin olleet todella hyviä täällä Ilomantsissa, siitä iso kiitos kunnalle.

Helmikuun 24. päivänä venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja maaliskuun lopussa julki tulleet venäläissotilaiden raakuudet, järjestelmällinen siviiliasutusten tuhoaminen ja varastelu ovat muuttaneet monien länsimaisten ihmisten suhtautumista venäläisiin. Venäjän ylin päätäntäorganisaatio on kokonaisuudessaan tukemassa hyökkäystä Ukrainaan. Putinin käskystä he kutsuvat hyökkäystä erikoisoperaatioksi, sillä venäjän lain mukaan hyökkäys toiseen maahan on tuomittavaa. Jos nimeät sodan hyökkäyssodaksi, olet vaikeuksissa venäjällä. Nyt venäjä käy Neuvostoliitonaikaista pyhää sotaansa natseja vastaan piittaamatta naisten, lasten ja tavallisten kansalaisten tappamisesta. Pyhäsota oikeuttaa hirmuteot, joita olemme nähneet jo Ukrainassa. Venäläisten valtaapitävien mielestä natseja ovat kaikki, jotka eivät ole heidän puolellaan. Venäjän teot Ukrainassa ovat kauhistuttavampia kuin saksalaisten teot toisessa maailmansodassa. Venäjän aloittama pyhäsota ei pääty Ukrainaan vaan sen sotakoneiston halutaan tuhoavan Euroopassa muitakin maita, niitä nimeltä mainitsematta. Onneksemme Ukrainalaisilla on ollut selkärankaa ja voimakas maanpuolustustahto puolustaa omaa maatansa barbaarista valtiota vastaan. Sota Ukrainassa on lisännyt venäjän rajanaapurivaltioiden halua puolustusvalmiuksien nostamiseen, hyvä näin. Ukrainan taistelujen pitkittyessä olemme saaneet jonkin verran aikaa valmistautua pahimpaan skenaarioon. Suomi ja mahdollisesti Ruotsi ovat hakemassa tänä keväänä Naton jäsenyyttä Ukrainan sodan takia, sen vuoksi, ettemme joutuisi taistelemaan yksin venäjää vastaan. Syksyllä ja kevättalvella 1939-1940 jäimme yksin taistelemaan Stalinin jättiarmeijaa vastaan. Onneksemme suomalaisilla oli silloin selkärankaa ja maanpuolustustahtoa. Kevään mittaan pelko venäjän aggressiosta Suomea ja Baltian maita kohtaan on lisääntynyt ja nyt jos koskaan meidän tavallisten ihmisten on mietittävä oma kantamme maanpuolustukseen! Jos sota jossakin vaiheessa syttyy, pötkimmekö pakoon vai estämmekö vastarinnallamme Ukrainassa näkemiämme tapahtumien toistumisen. Ukrainassa olemme nähneet venäläissotilaiden tekemiä eläimellisiä julmuuksia, varkauksia ja  kaiken eteen sattuvan tuhoamisen. Maanpuolustustahdossamme on kyse siitä, välitämmekö Suomesta itsenäisenä kansakuntana ja ennen kaikkea välitämmekö toisistamme? 

Kuutamohiihto maaliskuussa Markunvaaralta Sianvaaran lähellä olevalle laavulle keräsi hiihtäjiä

Talvi-, jatko- ja Lapinsodissa kaatui noin 93 000 suomalaista, haavoittui noin 200 000 suomalaista. Sodissa 1939-1945 noin 30 000 naista jäi leskeksi ja noin 50 000 lasta orvoiksi. Monet sotilaistamme kärsivät sotien jälkeen vuosikausia sodan tuomasta ahdistuksesta ja siitä meillä sodan jälkeisillä sukupolvilla on omakohtaisia kokemuksia. Valitettavasti myös rintamakarkuruutta esiintyi sotien aikana vuosina 1939-1945. Kuolemanpelko, sodan tuoma ahdistus ja voimakkaat hyökkäykset ajoivat tuhansia miehiä rintamilta takalinjoille ja jopa kotiseuduille saakka. Pääosa karkureista palasi takaisin rintamalle kuulustelujen jälkeen, osa tuomittiin karkuruudesta vankeuteen, muutamia kymmeniä tai joitakin satoja teloitettiin? Tarkkaa määrää en ole saanut selville, koska ampumisia sattui myös tiukoissa tilanteissa, Tutkin oman kuntani sotilaiden keskuudessa esiintyneitä karkaustapauksia ja löysin sieltä mm. syksyn 1941 aikana suuren määrän hyökkäyksestä kieltäytyneitä, sekä muutamia kymmeniä, jotka pakenivat rintamalta kohti kotiseutuja. Myös kesällä 1944 karkuruutta esiintyi yllättävän paljon. Osa näistä karkureista jäi kiinni lähellä rintamaa, osa pääsi jo lähelle kotia, ennen kun he jäivät kiinni tai kuolivat pakomatkan aikana. Esimerkkinä mainitsen Ilomantsin Liusvaaran, josta 18. - 19. heinäkuuta 1944 karkasi yksi pataljoona Kuolismaan suuntaan ilman lupaa. Samaan aikaan lähes sata miestä jäi Liusvaaran alueelta kadoksiin. En lähde heitä tuomitsemaan, sillä osa heistä ei todellakaan pystynyt osallistumaan rintamapalvelukseen pelkojensa vuoksi. Löysin arkistoista tapauksia, joissa osa miehistä teki itsemurhan tai vahingoitti itseään ampumalla, ennen kuin lähtivät etulinjaan. Osa näistä itseänsä ampuneista kuoli haavoihinsa myöhemmin.  Rintamalle joutumisen pelko oli täten suurempaa kuin itse kuolema! 

Osa meistä kysyy, miksi pakotteet kohdistetaan koko kansaa kohtaan? Otan esimerkeiksi vuosikymmenten aikana tekemäni vierailut venäjällä. Siellä televisiossa on joka päivä ohjelmia putinista samoin radiossa. Kymmeniä kertoja venäläiset kysyivät minulta, mitä mieltä olen putinista? Toinen esimerkki meidän kaupasta maaliskuun puolivälistä. Eräs venäläinen nainen kulki kaupassa ympäriinsä ja nimitteli ihmisiä kovaan ääneen natseiksi. Asiakkaat sanoivat, tuo nainen on tullut hulluksi! Minun mielestä ei sillä Putini on vuosikymmeniä aivopessyt tv:n ja  radion ohjelmien kautta venäläiset vihaamaan länsimaiden ihmisiä, kutsumalla heitä fasisteiksi ja natseiksi. Nyt vuosien työ on tuottanut hedelmää. Venäläisisistä 83 % kannattaa putinia Levandan tutkimuksen mukaan. Itse en tosin usko noin suureen kannatusprosenttiin. Tähän tutkimukseen ei ole otettu mukaan muualla länsimaissa, kuten Suomessa asuvia venäläisiä, joten suljen heidät pois kaikista seuraavista visioistani. Ulkomailla ja Suomessa asuvista venäläisistä suurin osa on saanut olla putinin koneiston aivopesusta vapaana.  Mielestäni olisi suuri vääryys, jos tuomitsemme heitä Putinin teoista! Tunnen myös venäjällä asuvia ihmisiä ja heistä harva hyväksyy armeijan teot Ukrainassa. Putinista on tullut eräänlaisen neuvostouskonnon esikuva, samalla tavalla kuin Stalin oli aikanaan. Ihmisistä, jotka asuvat venäjällä, lienee noin 50 %, jotka luottavat putiniin ja he ovat hiljaa kaikesta mitä venäjän armeija tekee. Vaikka armeijan ja sotilaiden teot ovat kauheinta mitä ihminen voi toiselle ihmiselle tehdä. Olemme nähneet ja kuulleet Ukrainassa tapahtuneista joukkoraiskauksista, silmittömistä pahoinpitelyistä, teloituksista, siviiliasutusten ja infrastruktuurien tuhoamisista yms. Listaa voisi jatkaa tappiin saakka. Venäläisistä ihmisistä, jotka kannattavat pyyteettömästi putinia, vihaavat länsimaiden ihmisiä, koska heidät on opetettu vihaamaan. Vettä saa virrata "Koitajoessa ja Vuoksessa" vuosikymmeniä, ennekuin siellä rajan takana ajatellaan meidän olevan normaaleja ihmisiä. Elikkä venäläisten sotilaiden ja heidän kanssaan taistelevien jihadistien hirmuteot jatkuvat vielä pitkään Ukrainassa ja pelkäänpä, että ne leviävät jossakin vaiheessa myös Euroopan unionin maihin. Sen vuoksi meidän on nyt liityttävä Natoon ja kohotettava puolustuskykyämme, jotta voisimme estää em. tapahtumia Suomessa. Venäjälle ei tule vallankaappausta, sitä on turha odottaa. Jos muistatte Hitlerin, hän ei antautunut lainkaan, antoi lähes kaikkien saksalaiskaupunkien ja ihmisten tuhoutua.  Tämä helmikuussa alkanut sota loppuu vasta silloin, kun kaikki venäläisten yritykset Ukrainan valloittamiseen ovat epäonnistuneet ja sen armeija kukistettu. Pelkonamme on vielä se, milloin siellä idässä tartutaan punaiseen laukaisunappiin?

Hyvää kevään jatkoa kaikille blogiani lukeville! Toivottavasti tulevaisuus on valoisampi, miltä se minusta nyt huhtikuussa 2022 näyttää.