Lintujen kevätmuutto - birds that fly north in spring

Nyt on taas tullut se aika, kun tänne pohjoiseen saapuu tuhansia muuttajia. Näitä muuttajia olemme odotelleet jo useita viikkoja. Kun muuttajat saapuvat, saamme nauttia hetken heidän iloisista äänistä, sillä useimmat muuttajista jatkavat lyhyen tauon jälkeen matkaa kohti lappia ja tundraa. Onneksemme osa muuttajista jää kesän ajaksi myös tänne Ilomantsiin, mutta käyn kesäkuussa lapin tuntureilla vaeltamassa muutamia päiviä ja tapaan siellä näitä maahanmuuttajia. Tavallaan olen itse myös muuttaja, kun joka kesä käyn lapissa vaeltamassa.

Kuva Rautulammelta 2015 vaellusreissulta

Maaliskuun viimeisellä viikolla ensimmäisinä muuttajina saapuivat Ilomantsiin peippoparvet, joissa oli peippojen (Fringilla coelebs) lisäksi järripeippoja (Fringilla motifringilla) ja vihervarpusia (Carduelis spinus).

Huhtikuun alussa saapuivat Ilomantsiin seuraavat muuttolinnut: laulujoutsen (Cygnus cygnus) (7.4.), telkkä (Bucephala clangula) (8.4.), sepelkyyhky (Colunba palumbus) (9.4.), keltasirkku (Emberiza citrinella) (9.4.), kurki (Grus grus) (9.4.), mustarastas (Turdus merula) (9.4.), räkättirastas (Turdus pilaris) (9.4.), punakylkirastas (Turdus iliacus) (11.4.), pajulintu (Phylloscopus trochilus) (11.4,), sinisorsa (Anas platyrhynchos) (11.4.), metsähanhi (Anser fabalis) (11.4.), kanadanhanhi (Branta canadensis) 11.4., pulmunen (Plectrophenax nivalis) (11.4.), metsäkirvinen (12.4.) (Anthus trivialis), satakieli (13.4.) (Luscinia luscinia), leppälintu (13.4.) (Phoenicurus phoenicurus), kulorastas (13.4.) (Turdus viscivorus), töyhtöhyyppä (14.4.) (Vanellus vanellus).
Huhtikuun alku oli kaunis, yöt olivat kylmiä ja päivällä aurinko lämmitti ilman lämpötilan plussan puolelle. Kuun puolivälissä sää viileni ja lintujen kevätmuutto pysähtyi tai ainakin hidastui. Västäräkki (Motacilla alba) saapui Joensuuhun jo 10. huhtikuuta, mutta niiden muutto pysähtyi kylmien ilmojen takia, Harmaalokki (Larus argentatus), naurulokki (Larus ridibudus) ja laulurastas (Turdus philomelos) saapuivat 19.4. aamulla.  Punarinta (Erithacus rubecula) ja västäräkki (Motacilla alba)  saapuivat 24.4. Kuikkaa (Gavia arctica) en ole vielä tavannut. Huhtikuun 23. päivänä näin ensimmäistä kertaa Joensuun Heinävaarassa kaulushaikaran (Botaurus stellaris).    
Ensimmäisen kevään kukan leskenlehden näin tänä vuonna Ilomantsissa 13. huhtikuuta. Samaan aikaan eteläsuomessa valkovuokot, korokukset ja muut kevään kukat kukkivat täysillä.

Leskenlehti (Tussilago farfara) 

Laulurastas laulaa alla olevalla videolla

Vanha sanonta, kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään, ei pidä nykyisin paikkaansa, sillä lintujen kevätmuutto on aikaistunut ja useimmat niistä saapuvat maahamme ennen kesäkuuta. Kiurujen määrä on vähentynyt meidän alueella voimakkaasti. Pulmusia nimettiin lapsuudessani "pyrylinnuiksi" ja sillä tarkoitettiin kai sitä, että kun pulmusparvet ilmestyivät pelloille, oli käsillä talven viimeisimmät lumisateet.

Laulujoutsen suolammella

Laulujoutsen, metsähanhi ja sinisorsa Mutalahdessa 11.4.2016

Riihijoki

Meillä yksi mustarastas jäi syksyllä Ilomantsiin ja vietti koko talven lähiseudulla. Maaliskuun lopussa teerikukot (Lyrurus tetrix) aloittivat avoimilla soilla kevätsoitimensa, jossa kuului tuttua pulinaa ja suhinaa. Teerien soidin on mielestäni "kevään airut", sillä siitä tulee mieleen kevään alkaminen. Valitettavasti tänä keväänä teerien määrä oli edellisiä vuosia pienempi. Omasta mielestäni parhaat äänet ovat laulujoutsen (Cygnus cygnus), kurki (Grus grus) ja metsähanhi (Anser fabalis), jotka tulevat uskollisesti joka kevät kesämökin lähellä oleviin ensimmäisiin suliin paikkoihin ja suolle.

Mustajoki

Lauantaina 9. huhtikuuta olimme vaimon kanssa mökillä pilkkomassa puita, kun havahduimme järveltä kuuluvaan trumpettimaiseen ääneen. Ensin luulin sen olevan ihmisen aiheuttama, mutta pian tunnistimme trumpetilta kuuluvat äänet tulevaksi järven takana olevalta suolta. Kurkien kevätsoidin oli alkanut ja saimme nauttia luonnon musiikista tovin aikaa.

Pääsiäisen aikana, maaliskuun lopussa, hanki kantoi hiihtäjää

Lyörönsuolla liikkuminen on helpointa keväthankien aikana

Huhtikuun alussa järvien päälle tuli vettä ja jäällä liikkuivat vain "hullunrohkeat" pilkkimiehet. Ihmettelen syvästi, kun huhtikuun alussa pilkkimiehet käyvät pilkillä aivan sulien paikkojen vieressä? Itse olen kolmesti uinut kevätjäissä nuorena miehenä ja tiedän kokemuksesta, että avannosta pääseminen on vaikeaa. Joka kevät jäillä liikkujia hukkuu heikoilla jäillä ja ainakin vanhempien ihmisten pitäisi tietää, että kun jäällä oleva vesi valuu jään läpi ja vesi yhdessä auringonpaisteen kanssa sulattavat jään pystysuunnassa oleviksi puikoiksi. 

 Alla kuvassa puikkoutunut / "pilliytynyt jää"

Jää saattaa kestää hiihtäjän tai kävelijän painoa, mutta hetken päästä paksu jää saattaa pettää alla. Tänäkin keväänä on useita ihmisiä hukkunut heikoille jäille. Mutta kukin meistä valitsee omat tiensä ja myös kantaa vastuun niistä! Lehdissä on kerrottu, että jää kestää vielä liikkujia! Minusta se on edesvastuutonta, koska jään paksuus vaihtelee todella paljon monissa järvissä ja jäällä liikkuminen vaatii järven virtapaikkojen ja lähteiden paikkojen tuntemusta. Alla olevassa kuvassa jää on ehjää, mutta noin sadasta metristä eteenpäin oikealle on jäässä useita lähteiden tekemiä avantoja.

Yllä olevassa kuvassa on jään päällä 10 cm vettä ja saman verran pehmeää ja upottavaa jäätä. Alla on 30 - 40 cm kovaa jäätä, mutta minä en menisi syvempään kohtaan kokeilemaan jään kestävyyttä. Kuvan ottamisen jälkeen kolme moottorikelkkailijaa ajoi jäätä pitkin ja vesi lensi korkealle, kun kelkat ohittivat kuvaajan.

Ilomantsin ev.lut kirkko pääsiäisen aikaan