Maaliskuun hangilla - March, the crust of snow

Kevät on tullut Suomeen. Taas kevät on muutamia viikkoja etuajassa. Toista viikkoa kestänyt lämmin kausi on laskenut lumen syvyyttä 30 - 40 senttimetriin. Tällä viikolla pakkasyöt ovat kovettaneet onneksi hankien pinnat koviksi. Kova hanki säilyy iltapäivälle saakka, vaikka päivällä lämpötila nousee plussan puolelle. 

Hangella on hyvä hiihdellä, varsinkin kun hiihtäjän ympärillä on kaunis Suomalainen luonto. Jään pinnalla on vain muutamien senttien lumikerros. Hangen pinta on kova, siinä sukset liukuvat hyvästi.

Hiihtelin erään työpäivän jälkeen ilta-auringon paisteessa pitkän järven päähän, jossa on tuttu majavan käyttämä puro. Kesäisin käyn katsomassa lammella majavan pesää. Kevättalvella käyn yleensä katsomassa, onko lähistöllä talvehtiva karhu jo herännyt talviunilta. Yleensä se herää maaliskuun alussa ja käy purolla, kiertäen puroa ympäri.

Tänä keväänä karhu on jatkanut talviunia myöhään tai sitten se on kaadettu edellisenä syksynä. Juuassa sadan kilometrin päässä, karhu oli purrut pesälle tullutta naista. Jos tietää missä karhun talvipesä on, kannattaa kiertää pesä kaukaa. Talviunilta herätetty karhu saattaa olla pahalla päällä, jos talviunet ovat jääneet huonoiksi. Majavan purolla oli käynyt noin viikkoa aiemmin ahma, kuten monina aiempina vuosina.  

Metsässä olevien koivujen latvassa ruokaili teeriparvi, joka säikähti hiihtäjää. Parvi lensi toiselle puolelle järveä. Teeret alkoivat pitää ensimmäistä kevään konserttia.

Majavan puro pysyy sulana lähes koko talven ajan. Yöpakkaset jäädyttävät puron pinnalle ohuen jääkerroksen, joka sulaa päivän aikana auringon lämmittäessä ilman lämpötilan plussan puolelle.

Auringon laskiessa iltapäivällä hangen pinnassa oleva pehmyt kerros alkaa jäätyä ja aamuun mennessä hanki on taas kivikova.

Majavapuron takana on suo, jonka läpi virtaa vettä toisesta lammesta majavan pesälampeen. Puron jään päällä näkyy muutaman viikon takaisia ahman jälkiä.

Majava kaataa vuoden aikana useita puita lammen rannoilta ja pätkii ne muutaman metrin pituuteen. Lyhennetyt tukit majava uittaa lammen toisella puolella olevaan pesään. Nyt pesä on paksun lumikerroksen alla, en lähde häiritsemään majavan talviunia.

 Kevään auringonpaiste sulattaa etelärinteessä olevan lumen. Lumen alta paljastuu kiviröykkiöt ja jäkäläinen maanpinta.

Vanhan männyn juurakko on saanut viettää majavalammen rannalla vuosikymmeniä koskemattomana. Puun runko on vuosisatojen saatossa maatunut mullaksi

Järven rannalla on pieni kivikkoinen saari. Saarella ei ole tietojeni mukaan nimeä. Lähistöllä on toinen suurempi saari, jonka nimenä on Lapinsaari. Aiemmin puhuttiin, että siellä asui Ilomantsin viimeinen Lappalainen 1600-luvulla. Ilomantsin paikkojen nimistössä on paljon Lappalaisnimiä.

Kevätaurinko alkaa lämmittää maaliskuussa, mutta auringon laskiessa lämpötila laskee nopeasti pakkasen puolelle. Keväthangilla hiihtäminen on minulle vuoden kohokohta. Aurinko lämmittää hiihtäjää ja samalla saa nauttia kauniista Suomen luonnosta. Valoa on paljon ja ilma on raikasta, varsinkin aamuvarhain tai illalla auringon laskiessa.

Hiihtäminen järven jäällä oli helppoa ja matkaa kertyi lauantaina noin 16 kilometriä, pääosin Nuorajärven ympäristössä. Kävimme paistamassa makkaroita Härmönsaaressa. 

Joka kevät on pakko päästä katsomaan Lyröpurolle, että joko laulujoutsenet ovat saapuneet Lyörönlammelle. Tällä kertaa en nähnyt joutsenien jälkiä lammen rannalla, mutta kaunis suomalainen luonto palkitsi hiihtäjää.

Linnalammesta lähtee vedet virtaamaan Lyörölammen ja Lyröpuron kautta Kasinjärveen.

Maaliskuu on kauneinta aikaa Suomessa. Auringonpaiste on silloin voimakasta. Valkoinen lumi, vihreät metsät ja kirkkaan sininen taivas saa aikaan mahtavan väriloiston. Kuvauspäivän vastaisena yönä oli pakkasta kymmenen astetta, päivällä sää lämpeni plussan puolelle. 

Seuraavana aamuna lähdimme hiihtämään jään yli viiden kilometrin päässä olevalle Jänissaarelle.

Matkasta suurin osa oli kirkasta jäätä, jossa hiihtäminen oli tasatyöntöä. Jää oli halkeillut useasta kohti ja jää paukahteli ilman lämpötilan noustessa plussan puolelle.

Jään paksuus oli kuitenkin 40 cm, joka kestää ihmisen painon kaikissa tilanteissa. Pääsimme noin puolen tunnin hiidolla Jänissaareen, josta palasimme takaisin rantaviivaa pitkin. Rantaviivalla oli jään päällä muutama sentti lunta, joka mahdollisti luisteluhiihdon. Mutta yhteevetona viikonlopusta voidaan sanoa, että se oli muutamiin vuosiin kaunein viikonloppu!

Vanha majavanpesä Riihijoessa on hävinnyt menneen talven aikana. Syystalvella metsänharvennusta tehnyt metsäkone on raivannut pesän kuormaimella pois joesta.

 Riihijoki alkaa naapurikylän laitamilta ja päättyy Ilomantsin järveen. Joen vesi on tummaa, koska vesi tulee pääasiassa suometsistä.

Hiihtoloma - skiing holiday in England

Kevät on edennyt maaliskuulle saakka ja hiihtolomakin on ohi. Yleensä olemme viettäneet hiihtoloman kotona, hiihtelemme lähialueen hiihtoladuilla. Tänä vuonna lähdimme hiihtolomalla Englantiin poikamme perheen luokse. Sää oli siellä oleskelumme aikana keskimäärin +3 - + 8 astetta, aurinko paistoi, mutta tuuli oli kylmää ja kosteaa. Matkamme oli ajoitettu sopivaan aikaan, koska vietimme lomamme aikana lapsenlapsemme yksivuotis-synttäreitä.

 

Cambringe on noin 100 000 asukkaan opiskelijakaupunki, jossa opiskelijoita lienee noin 40 000 eri puolilta maailmaa. Kaupungin kaduilla ja ravintoloissa oli paljon nuoria ihmisiä, joista pääosa lienee ollut juuri näitä kansainvälisiä opiskelijoita. Olin toista kertaa käymässä kaupungissa. Mielestäni sen yleisilme on positiivinen. Kaupungissa on paljon puistoja ja liikennettä on huomattavasti vähemmän esim. Lontooseen verrattuna. Kaduilla liikkuessa ei tullut tunnetta, että olisi tarvinnut pelätä varkaita tai väkivaltaa.

Tähän aikaan vuodesta ilma on vielä koleaa, mutta narsissi,  korookus ja jouluruusu olivat aloittamassa kukkaloistoa. Vaaleanpunaiset kirsikankukat olivat juuri auenneet. Kirsikkapuut värittivät kevään koleita kadunvarsia.  Puutarhoihin oli istutettu eri värisiä orvokkeja ja muita kevään kukkia. Joissakin puutarhoissa oli kukkivia pensaita, joita ei täällä Suomessa kasva.

Kaupungin halki virtaavan joen varsilla oli kymmeniä asuntolaivoja, joissa asutaan läpi vuoden. Lämmitys tapahtuu monissa laivoissa puulla tai priketeillä. Joissakin on generaattorit, joilla tuotetaan tarvittava sähkö. Osalla on aurinkokennoja energian tuottamiseen. Yksi vanha asuntolaiva oli myynnissä, hinta vain 50 000 puntaa! Sillä rahalla saisi Suomesta kesämökin tai kaksion ja maaseudulla jopa kolmion.

King's College park

Cambridgessä on useita yliopistoja, jotka sijaitsevat kaupungin läpi virtaavan joen varsilla. Pääosa yliopistorakennuksista on vanhoja ja ne ovat kuin keskiaikaisia linnoja. Koska Cambridge on kuuluisa vanhoista rakennuksista ja kirkoista, ne  sulautuvat hyvin kaupunkikuvaan. Yliopistot kisaavat kesän aikana soutumestaruuksista ja lähes kaikilla yliopistoilla näytti olevan soutuclubeja joen varsilla. Joenvarsilla oli sadoittain soudettavia kondolia, mutta näin vain yhden kondolin käytössä.

King's College

King's College Chapel

Englannissa työntekijöillä työtunteja viikossa on 40 - 45. Ylitöitä joutuu tekemään lähes jokainen niin paljon, että työtuntimäärä saattaa nousta yli 50 tuntiin viikossa. Ylitunneista, illalla tai yöllä tehtävästä työstä ei saa palkanlisää. Kesäloman pituus on noin 24 päivää, johon ei lueta viikonloppuja. Matkapäivärahoja ei myöskään makseta. Suomessa elämme siis lintukodossa euroopan maihin ja muihin maihin verrattuna. Japanissakin työtuntien määrä saattaa nousta yli 50 tuntiin viikossa ja ylitunteja ei tunneta sielläkään työsopimuksissa. Suomessa valitetaan turhaan monista asioista. Itse olen tyytyväinen omaan työpaikkaani Suomessa, sillä olen saanut olla töissä samalla työnantajalla jo 31 vuotta! Palkka ei ole suuri, mutta kohtuullinen. Lisäksi palkka on tullut säännöllisesti. Kaikki lisät on maksettu myös ajallaan. Joku aika sitten työpaikkamme sai kuudennen sijan työtyytyväisyyttä mittaavassa kisassa.

Jesus Park

Asuntojen hinnat ovat suomen hintatasoon verrattuna varsin korkeita. Poikamme perheen asunnon vieressä oli myynnissä kolme asuntoa, joiden hinnat olivat toista miljoonaa puntaa / asunto. Vuokrataso on Helsinkiin verrattuna korkea. Myös kulutustarvikkeet maksavat huomattavasti enemmän kuin täällä Suomessa. Ruokakassi englannissa lienee 30 – 35 % korkeampi Suomen hintatasoon verrattuna. Palkkataso on myös suurinpiirtein saman verran korkeampi. Eduksi voidaan sanoa veroprosentti, joka on huomattavasti suomen tasoa pienempi.

Kaupungin ruokakaupoissa oli varsin pienet valintamahdollisuudet kylmätuotteissa ja salaateissa. Yleensä ottaen Suomen ruokakaupat ovat huomattavasti suurempia verrattuna Cambringessa oleviin kauppoihin. Olihan siellä ainakin yksi kauppakeskus, mutta kaupungissa asuvat työläiset eivät kerkeä sinne työpäivinä. Pubeja kaupungissa oli paljon ja osa niistä oli toiminut 1900-luvun alusta saakka.

Hiihtolomalla emme siis hiihtäneet, mutta helmikuun loppuun mennessä olen hiihtänyt talven aikana tasan 200 kilometriä. Se on vähän, mutta toivotaan hyviä hiihtokelejä vielä maaliskuun ajalle, jotta saisimme hiihtää keväthangilla vielä muutamia kertoja. Helmikuu oli lämmin kuukausi. Kuukauden keskilämpötila oli Ilomantsissa -4,1 astetta celsiusta, normaalisti se on -10 ... -19 asteen välissä. Myös maaliskuu on alkanut lämpimissä merkeissä, joten hiihtokaudesta taitaa tulla yhtä lyhyt kuin edellisenä talvena.

Tämä systeemi pitäisi ottaa käyttöön Suomessa, punaisia päin ei koskaan ajettaisi!

Kevään pakkaskausi - The spring of frost

Kuluva vuosi alkoi lämpimässä säässä, mutta kuukauden puoliväliin mennessä lämpötila laski Ilomantsissa jopa -36 asteeseen celsiusta. Kuukauden lopussa lämpötila nousi -5 ... -10 asteeseen, joten kuukauden keskilämpötilaksi näyttäisi tulevan sama kuin vuonna 2014 eli n. -12 .... - 13 astetta celsiusta. Vanha sanonta "Jos ei palele Paavalina, eikä kylmä kynttelinä, ei ole helle heinäkuussa, eikä lämmin keskellä kessee". Paavalina oli - 4 astetta pakkasta, joten heinäkuun pitäisi olla viileä! Lumitilanne on tammikuun osalta ihan pitkäaikaisen keskiarvon rajoissa, lunta on maassa nyt 65 cm. Vuosi sitten lunta oli todella vähän, ainoastaan 10 - 20 cm. Tammikuun keskilämpötila oli - 10,8 celsiusta, joka myös on keskiarvolukema.

Työmatkalla töistä kotiin tammikuussa 2015. Pakkasta oli -24 astetta celsiusta.

Menneenä vuotena 2014 oli keskilämpötila 3,72 astetta celsiusta, joka oli tällä vuosituhannella kolmanneksi lämpimin vuosi. Vuonna 2000 oli Ilomantsissa keskilämpötilana 3,9 astetta ja vuonna 2005 peräti 4,1 astetta celsiusta. Vuodesta 1908 lähtien keskilämpötila on ollut noin 2,3 astetta ja 2000 luvulla keskilämpötila on ollut 2,8 astetta celsiusta. Näin ollen keskilämpötila on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi.

Lämpimiä vuosia on meillä ollut vuodet 1949, 1974 ja 1989. Eri talvikuukausien lämpötiloja verrattaessa vuosina 1974, 1992 ja 2008 talvet olivat lämpimiä. Vuosina 1974 ja 2008 koko alkutalvi oli lämmintä, mutta vuonna 1992 erityisesti helmikuu oli lämmin kuukausi.

Helmikuu on yleensä talven kylmin kuukausi täällä meidän asuinpaikkakunnalla. Poikkeuksena normaalista menneen vuoden 2014 helmikuu oli lämmin (-2,8 astetta celsiusta) ja samalla voidaan todeta, että silloin auringonpilkkuja oli myös eniten (max. 296). Myös kuluvan helmikuun keskilämpötila nousee korkeammaksi kuin normaalivuosina. Olen havainnut, että auringonpilkkujen määrän ollessa korkea, myös tälläisten kuukausien ja vuosien keskilämpötila kasvaa normaalia korkeammalle. Tammikuun viimeisinä päivinä aurinko oli aktiivinen, sillä auringonpilkkuluku oli välillä 181 - 193, elikkä helmikuun 3 - 5 päivänä täällä Suomessa ja pohjoisilla alueilla on tulossa hyvät revontulet! Kannattaa katsoa taivaalle iltayöstä, jos pilviä ei ole taivaalla.

Tänä talvena pääsimme hiihtoladuille marraskuun lopussa. Tammikuun loppuun mennessä olen hiihtänyt 165 kilometriä. Hiihtoa on rajoittanut kovat pakkaset ja sankat lumipyryt. Myös työ asettaa omat esteet, sillä työhön ja työmatkoihin kuluu päivittäin noin 10 tuntia. Pakkaskaudella lämmitämme takkaa ja leivinuunia päivittäin noin 3 h, joten arkipäivinä hiihtäminen ei onnistu. Yhtenä päivänä viikossa käyn toistaiseksi työstä paluumatkalla venäjällä tankkaamassa autoon dieseliä. Dieselin litrahinta on venäjällä alle 50 senttiä, suomessa 1,30 €. Hintaa kuitenkin nostettiin hiukan tammikuun puolessa välissä. Tankkaaminen saattaa kuitenkin vähentyä, kun ja jos rajamuodollisuuksia hankaloitetaan erilaisilla uusilla "säännöillä ja toimintatavoilla", kuten on jo käynyt kuluvan tammikuun puolen välin jälkeen.

Huonosta tienpidosta on tänä talvena puhuttu niin kahvipöydissä, sanomalehdissä kuin paikallisradiossa. Työmatkallani (70 km) on tiessä neljä uraa, joissa ihmiset ajavat autoilla päivästä toiseen. Minun autoni ei niissä urissa pysy, eikä taida pysyä muidenkaan. Tällä viikolla on mennyt kyseisellä tieosuudella jo kymmenkunta autoa metsään ja yksi nokkakolarikin on tiestöllä päässyt tapahtumaan. Itse ajan lähellä keskiviivaa, omalla kaistalla pysyen sen takia. että siinä ei ole uria. Tänään jotkut tienkulkijat soittivat paikallisradioon ja kertoivat, että ovat pahoittaneet mielensä tien keskiviivalla ajavista autoista. Osa näistä mielensä pahoittajista köröttelee 60 km/h tiessä olevia "kiskoja" pitkin ja heidän perässä tusina autoilijoita. Jos autolla ajaminen pelottaa, kannattaisi jättää auto kotiin ja kulkea linja-autolla. Se helpottaisi näitä mielensä pahoittajia ja heidän takiaan mielensä pahoittavien autoilijoiden elämää. Osa säästää autokuluissa ja vaihtaa talvirenkaat 4 - 5 vuoden välein. Kannattaisi vaihtaa talvirenkaat useammin, niin autolla ajaminen tuntuisi mukavalta. Mutta kun vanhenemme pari kuukautta vanhemmiksi, tiellä liikkuminen helpottuu, sillä nämä tiestön neljä uraa häviää lumien sulamisen kautta. Itse olen ajanut yli 1,5 miljoonaa kilometria autoa elämäni aikana ja näihin kilometreihin on kertynyt jos jonkinlaista keliä. Kaikkein pahinta on ollut, jos alkaa pelätä autolla ajamista. Muistan muutaman kesärenkailla ajamani reissun, kun auto ei tahtonut pysyä tiellä. Kaksin käsin puristin ohjauspyörää kymmentä vaille kaksi asennossa ja henkeä ahdisti niin vallan kauheasti.

Helmikuun alku oli normaalivuosiin verrattuna lämmin ja pääosin pilvinen. Onneksi saimme nauttia myös kauniista pakkaspäivistä helmikuun puolivälissä. Eräänä aamuna aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa ja päätin mennä tutulle järvelle ottamaan kuvia helmikuisista järvimaisemista. Tiet olivat vielä auraamatta ja lunta pöllysi auton ilmavirran vaikutuksesta runsaasti. Matkalla vastaani tuli kaksi autoa kymmenen kilometrin matkalla. Järvellä oli myös hiljaista. Aamuyöllä oli järvenselällä ollut liikkeellä vain yksi kettu ja muutama jänis. 

Pakkasta järvellä oli -15 astetta. Tuulen myötävaikutuksella järvenselällä tuntui paljon kylmemmältä. Kaunis alkukevään auringonpaiste ei vielä lämmitä, joten kuvaajan kädet meinasivat paleltua kylmässä tuulessa. Kävelin tuiskulumen peitämää moottorikelkkauraa pitkin kaunista järvenselkää. Jään päällä oli lunta yli 50 senttiä. Kun yritin kävellä kelkkauran ulkopuolella, jalat upposivat polvia myöten pehmeään lumeen. 

Vietämme nyt laskiassunnuntaita ja siitä alkaa paastonaika. Kahdeksan viikon päästä huhtikuun alussa vietämme pääsiäistä, joka on kristittyjen suurin juhla. Lapsuudesta asti pääsiäinen on merkinnyt myös minulle paljon. Sieltä kaukaa, vuosikymmenten takaa muistuu mieleen pääsiäisenvieton vanhat karjalaiset perinteet. Äitini ja hänen lähisuku ovat ortodokseja. Ennen vanhaan pääsiäisenä kävimme ortodoksisessa kirkossa tai kuuntelimme radiosta ortodoksista jumalanpalvelusta tai messua. Ortodoksiset veisut tuovat minulle aina mieleen pääsiäisen.

Nykyään haluan saada pääsiäisen juhlatunnelman päälle kuuntelemalla ortodoksista palvelusta radiosta tai televisiosta. Pääsiäisyönä kirkossa on Kristuksen ylösnousemisen juhla. Kirkkovieraat kiertävät kirkkoa ennen puolta yötä tuohukset kädessä pappien perässä. Kirkkoväki laulaa "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi". Heidän suuri paasto päättyy pääsiäisaamuna ja silloin karjalaiset pääsiäisruoat maistuvat pitkän paastonajan jälkeen paljon paremmalta. Itse en ole paastonnut vuosikausiin vaikka joskus tuntuu siltä, että sitä voisi kokeilla ihan terveydellisistä syistä.  

Helmikuu ja maaliskuu on täällä Suomessa kaunein vuodenaika. Silloin auringonpaiste, puhtaan valkeat hanget, kirkkaan sininen taivas ja vihreät havumetsät tuovat meidän silmien eteen kauniita maisemia. Itse tykkään liikkua alkukevään pakkassäässä metsissä, laduilla ja järvenselillä aina kuin se on mahdollista. Auringonnousun aikana maisemat ja värit ovat parhaimmillaan. 

Hiihtoloma alkaa viikolla 10, mutta hiihtämisestä ei tule mitään. Ilman lämpötila on pysytellyt lähellä nollaa, lumi on pehmeää ja suksi ei luista siinä kunnolla. Mutta onneksi hiihtolomaa voi viettää myös muulla tavoin. Me teemme poikkeuksen meidän normaaleista rutiineista hiihtoloman suhteen, siitä tarkemmin hiihtoloman alkaessa. Ennen hiihtolomaa olen viimeistellyt kirjaamme, se menee painoon maaliskuun aikana. Lisäksi jokaiselle viikolle on sattunut yksi koulutuspäivä omien tuntien lisäksi, joten töissä on kiirettä pitänyt. Onneksi olemme selvinneet kevään flussakaudesta vielä terveenä. Otimme infulenssapiikin vuosikymmenten tauon jälkeen. Viime keväänä sairastelin kuukauden päivät flunssaa, se haittasi työn ohella myös hiihtoloman viettoa.