Kesälomalla Suomessa ja ulkomailla - Summer vacation in Finland and abroad

Kesäloman alussa pesin kahden perheen matot. Matonpesu onnistuu kätevästi liuottamalla mattoja muutaman tunnin ajan pesuainetta sisältävässä vedessä. Liuotuksen jälkeen matot levitetään esimerkiksi maahan asetetun pressun päälle ja pestään painepesurilla. Lopuksi matot nostetaan kuivatustelineille muutaman päivän ajaksi kuivamaan. Kun matot ovat kuivia, kannattaa ne vielä imuroida kunnolla ennen käyttöönottoa.

Lauta-aitaan kului 1500 metriä lautaa, 100 litraa kyllästysainetta ja maalia sekä 130 h työtä etc.

Kesän alussa pystytimme tyttären tontille lauta-aidan, jonka elementit valmistin edellisenä kesänä. Työaikaa kului suunnattomasti, kun kaadoin puut omasta metsästä, sahasin laudoiksi, kuivatin laudat ja kokoamivaiheessa kyllästin laudat kahdella homeenestosuojalla ja maalilla.

Kesäkuun aamu Särkkäjärvellä

Ruoho kasvoi alkukesän aikana innokkaasti, joten sen leikkaamista riitti jokaisena viikkona. Nuorempi poika muutti "maalle" ja kävimme talkoilla maalaamassa "uuden" vuokra-asunnon seiniä Joensuussa. Entinen asukas oli tykästynyt erikoisiin väreihin, vihreään ja violettiin. Näitä värejä tapaa hyvin yleisesti Venäjän Karjalassa.

Metsänpolttoa Lieksassa 2. - 3.6.2014

Yhden illan ja yön aikana poltimme metsää Lieksan takamailla. Olemme Leijonaveljien kanssa "kulottaneet / polttaneet" metsiä lähes viisitoista vuotta eripuolilla Pohjois-Karjalaa. Kulotuksesta saamamme rahat lahjoitamme seuraavan talven aikana mm. sotaveteraaneille, vanhuksille ja nuorisotyöhön.

Metsä sytytetään palamaan kaasupolttimen avulla

Kesäkuun alussa kävimme Lontoossa ja Cambringessa. Lontoossa olen käynyt aiemmin kahdesti, mutta nyt oli enemmän aikaa tutustua Lontoon nähtävyyksiin. Kävimme viidessä eri museossa (kaikissa ilmainen sisäänpääsy), tutustuimme Lontoon nähtävyyksiin jalkaisin, metrolla, bussilla ja jokilaivalla. Bussilla kulkeminen on hidasta ruuhkien vuoksi ja sen vuoksi metro on nopein tapa siirtyä paikasta toiseen. Mielestäni kaikki on kalliimpaa Englannissa verrattuna Suomen hintatasoon. Ohessa muutamia esimerkkihintoja matkamme ajalta; Kiertoajelu bussilla ja jokilaivalla maksoi 29 puntaa/henkilö, päivän metrolippu maksoi 4,70 puntaa hengeltä, päivällinen juomineen noin 20 puntaa, suodatinkahvi 2,70 puntaa ja edestakainen junalippu Lontoosta Cambringeen maksoi 16 puntaa hengeltä. Matkan aikana kävimme junalla poikamme perheen luona Cambridgessä, joka on 100 000 asukkaan kaunis kaupunki. Siellä opiskelee noin 20 000 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan matka onnistui hyvin, sää suosi matkan aikana, sillä vain yhden aamupäivän aikana sateli vettä.  

Alla kuvia Lontoon reissulta.

Matkalaiset Trafalgar Sguare aukiolla

Metrossa ruuhka-aikana oli tarjolla vain seisomapaikkoja

Parlamenttitalo ja Big Ben

The British Museum

Natural History Museum

Science Museum

Victoria and Albert Museum

National Portraid Callery

Maisemakuvia Lontoosta

Swissre tornitalo Lontoossa

The Shart tornitalo Lontoossa

Tower of London

Tower Bridge

London Eye

Kuningashuoneen ja kuningattaren henkivartiokaartin ratsurykmentti marssilla 7.6.2014

Hamleys tavaratalossa oli paljon asiakkaita

Harrods tavaratalo oli myös täynnä asiakkaita

London Kings Gross asema

ST Pancras hotelli ja rautatieasema Kings Gross aseman vieressä

Centre Point Tower maamerkkinä Lontoon keskustassa

Bussipysäkki - Green Park Station Loonnd

Henry Irving, Actor

William Shakespearen patsas Leisisterillä

Jokiristeily Thames-joella. Vasemalla näkyy St Paul's Cathedral 

Yhden päivän aamupala, lounas ja päivällinen Lontoossa 

Yksinkertainen ja mannermainen aamiainen hotellissa

Lounaan sai valmistaa itse kuuman kiven päällä  Leicesterillä sijainneessa ravintolassa

Päivällinen yhdessä monista Leicesterin ravintoloista

Cambridge

King's College, Cambridge

Puistoalue Cambringen keskustassa

Cambridge keskusaukio

Cambridgen keskustan asuntoalue

Aamuvaellus luonnonpuistoon

Lähdin aamulla aikaisin patikoimaan tuttua polkua kohti erämaalampea. Aurinko paistaa ja ilma on tyyni. Yön jälkeen ilma tuntuu viileältä, vaikka lämpöä on toistakymmentä astetta. Alkumatkasta käki kukkuu monta minuuttia yhteen soittoon ja peippo livertää polun vieressä kasvavan koivun latvassa. 

Kuvassa keskellä majava ui rantaan päin

Käveltyäni parikilometriä laskeudun tutun lammen rantaan. Lammen pinta on peilityyni, mutta hetken päästä lähelläni kuuluu voimakas mulahdus vedestä. Katson mulahduksen suuntaan ja luulen nähneeni valtavan hauen hyppäävän lammessa. Pian kuitenkin huomaan erehtyneeni, sillä kanadanmajava ui lammen pinnalla. 

Majava yrittää karkoittaa häiritsijää läpsyttämällä häntäänsä noin kerran minuutissa

Majava kääntyy takaisin ja ui minua kohti lämäyttäen häntäänsä veteen. Muutaman kymmenen metrin päästä sama toistuu. Katselen rannalta majavan mekastusta ja arvaan, että se haluaa minun lähtevän pois lammen rannalta. Katselen ympärilleni ja havaitsen majavan pesän noin 80 metrin päästä lammen toisella rannalla. Pesäänsä puolustava majava saattaa olla vaarallinen, sillä esimerkiksi Venäjällä majava on tappanut miehen, joka kuvasi majavaa pesäpaikan lähellä. Päätän palata takaisin rannan tuntumassa olevalle polulle ja jatkan matkaani eteenpäin.

Majavan uhkaava käyttäytyminen kesti noin kaksikymmentä minuuttia

Kuljen polkua eteenpäin muutamia kilometrejä. Kävellessä erään lammen rantaa havaitsen kuikan kalastavan lammella. Saavun tutulle laavulle, jossa lepäilen muutamia minuutteja. Lammella uinut kuikka saapuu rantaan katsomaan kalastusta häirinnyttä kulkijaa. Havaittuaan minut kuikka palaa lammelle. Jatkan pian matkaani kohti luonnonpuistoa.

Video majavan käyttäytymisestä erämaalammella

Saavun luonnonpuistoon, jossa jatkan matkaani vielä jonkin aikaa. Kuulen edessäni kaukaa ihmisten ääniä. Olin unohtanut juomapulloni ja eväät autolleni, joten päätän palata takaisin autolleni. 

Retkeilypolku

Paluumatkalla jano alkaa vaivata ja olo tuntuu tukkoiselta. Noukin maasta mustikanraakileita, joista saan lisää voimia paluumatkalle. Autolle päästyäni lasken vaellusmatkan pituutta ja saan lukemaksi noin 12 kilometriä. Juhannuksen jälkeen tavoitteeksi olen asettanut kävellä Hetta-Pallas reitillä huomattavasti pidemmän matkan. Yöpymisen olen ajatellut tapahtuvan autiotuvissa. Saa nähdä miten vaellus onnistuu näin huonolla peruskunnolla! 

Erämaalammen rannalla kesäkuussa 2014

Laavu

Juhannuksen sää ei hellinnyt kesälomalaisia Suomessa

Kesäkuun alku alkoi lupaavasti, näytti siltä, että meille on tulossa taas lämmin kesä. Kesäkuun toisen viikon aikana alkoi sadekausi, jota on jatkunut juhannukseen saakka. Yölämpötilat ovat moninpaikoin olleet miinuksella, päivälämpötila on vaivoin noussut kymmenen asteen tuntumaan. Muistan kylmistä ja sateisista kesistä vuodet 1962, 1981, 1982 ja 1993. Kesäkuun 10. päivä vuonna 1982 satoi lunta maahan 10 senttiä. Silloin kesäkuun keskilämpötila jäi 10 asteeseen, kuten näyttää jäävän tämän vuoden kesäkuussa. 

Kesäloma alkaa - summer vacation begins

Kauan odotettu vapaus alkaa kesäkuussa. Edessä on kesäloma ja tulevan kesän lämpöiset päivät. Mennyt talvi oli erikoinen monella mittarilla mitattuna. Sään suhteen mitattuna lunta oli vähiten elinaikanani, helmi- ja maaliskuu olivat leutoja, jäät lähtivät kolmea viikkoa normaalia aiemmin 18.4.2014. Ajan suhteen mitattuna kevään aikana minusta tuli kaksinkertainen ukki, olen ollut saman organisaation palveluksessa 30 – vuotta ja tänä keväänä organisaatiossa jouduttiin ensimmäistä kertaa mittaviin taloustalkoisiin, sillä useita työkavereita sanottiin irti osastoltani. Kylästämme muutti talven aikana pois yksi pariskunta kirkonkylälle, kyläämme asukasluku laski kahdella ja nyt kylässämme asuu 23 henkeä. Meitä työssäkäyviä on 12 henkeä, loput eläkkeellä tai työttömänä. Huoltosuhde kylämme kohdalla on siten 0,92.

Kuitukaapelin veto käynnissä kotikylällemme

  Toukokuun lopussa taloomme kytkettiin valokuitukaapeli, saamme 100/100 megan internetyhteyden. Kuitukaapeli vetäminen maksoi 100 €, elikkä ainoastaan päätelaitteen hinta. Miksi hinta on edullinen? Normaalisti kuituyhteyden vetämisestä maksetaan 900 € - 5 000 €. Kotikuntamme Ilomantsi, EU ja Suomen valtio sijoittivat maaseudun internetyhteyksien parantamiseen tukirahaa vuosina 2013 - 2015, hyvä näin. Otan liittymän varmuuden vuoksi myös mökille, sinne kuituyhteys maksaa 300 €. Mokkulalla toimiva yhteys pätkii jatkuvasti ja nopeus vaihtelee 0 - 3 megaan. Kuituyhteyden myötä pääsemme kokeilemaan vaikkapa skypeä vanhimman poikamme kanssa (on toukokuun lopussa muuttamassa töihin ja asumaan Cambridgeen). Tarvitsemme kunnollisia yhteyksiä pankkiasioiden lisäksi omassa vakinaisessa työssämme ja sivutoimessa, kirjallisuuden työntekijänä.

Kesä on tulossa, käki kukkuu ja puut puhkeavat lehtiin. Koivunkukinta on toukokuussa parhaimmillaan/pahimmillaan!

         Tänä keväänä siitepölykausi on normaalia pahempi. Nenä on ollut tukossa jo kuukauden ajan, päätä särkee ja väsyttää. Allergialääkkeen lisäksi joudun syömään särkylääkkeitä, jotta olo olisi jollakin lailla kohdallaan. Hajuaisti on heikentynyt varmaankin nenäonteloiden turpoamisen seurauksena. Toivottavasti kesällä heinäkasvien siitepölykausi olisi siedettävämpi. Olen tottunut allergioihin, sillä olen allerginen maitoproteiinille, koivulle, heinäkasveille, homekaveille, pölypunkeille, kissoille jne...Syntymälahjana on tullut suuri määrä allergioita, mutta niiden kanssa on kuitenkin tultava toimeen. Onneksi nykyaikana saa maidottomia ruokia ja allergialääkeitä, toista oli lapsuudessa, jolloin ei tajuttu mistä oireet johtuivat.

"Mökkijärvi" 

Kesän ensimmäinen uintireissu tuli tehtyä mökkijärvessä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Jäät lähtivät järvestä huhtikuun puolivälin jälkeen ja nyt veden lämpötila on jo 15 astetta celsiusta. Vesi oli normaalivuosiin nähden kohtuullisen lämmintä. Uintireissun jälkeen oli mukava lämmitellä saunan lauteilla. Sauna on hieno keksintö, joka on lähes kaikilla Suomalaisilla, jonkin verran Ruotsissa, Norjassa ja Venäjän Karjalassa. Olen saunonut vanhan Suomen alueella nykyisessä Venäjän Karjalassa saunassa, joka oli Suomalaisten asukkaiden 1930-luvulla rakentama. Suomessa saunoja on rakennettu satoja vuosia ja usein sauna oli elinehto, kun muita peseytymistiloja ei ennen muinoin ollut. Me käymme saunassa 3 - 4 kertaa viikossa, kesällä lähes joka ilta. ennen vanhaan oli Suomessa sanonta, "jos ei viina, terva ja sauna auta, se on kuolemaksi". Ennen vanhaan synnyttiin saunassa ja ihmisen elon päätyessä saunassa omaiset pesivä ruumiin ennen arkkuun laittamista.

Kuikka sukeltaa 

   Tämän kesän suunnitelmat on lyöty osittain lukkoon. Teen polttopuita kotona ja mökillä, käymme kesäkuun alussa Lontoossa ja Cambridgessa, kotiseutumatkalla vanhassa Karjalassa, pystytämme edellisenä kesänä tekemäni lauta-aidan tyttären omakotitalon tontin ympärille ja vietämme ”työlomaa” mökillä. En ole unohtanut sukuseuran toimintaa, pidämme sukuseuran hallituksen kokouksen kesällä heinäkuun puolivälissä ja teen jonkun suvun sukututkimuksen kesän aikana. Mieleni niin tekisi lähteä vaeltamaan viikoksi Lappiin! Siellä työn kuormittama sielu saa uutta ajateltavaa tunturissa vaeltaessa. Kesän marjoista ainakin osa mustikkasadosta on osittain tuhoutunut, sillä huhtikuun lopun ja toukokuun alun kylmät säät palelluttivat mustikan varvustoa.

Erämaajärven rauhaa toukokuussa

     Edellä kuvattu kesälomasuunnitelma on hyvä esimerkki siitä, miten ei pitäisi toimia kesäloman alussa. Kaikki on ennalta suunniteltua ja kaikki suunnitelmat on merkitty kalenteriin, näin kesäloman ajalla tapahtuva henkinen voimaantuminen (Empowerment) tai akkujen latautuminen jää vähemmälle. Täytyy tunnustaa, että olen aina ollut samanlainen. Joka kesälomani lapsesta saakka on ollut suunnitelmallista, alkaen kesäkuun alun polttopuiden teosta, pakollisesta kesälomamatkasta Norjaan, Venäjälle, rantalomakohteisiin tai Lappiin, aina loppukesän marjastukseen saakka.

Video kuikkaperheen elämästä salolla olevan lammen rannalla

Erämaajärvi

Toukokuu oli hiukan normaalia viileämpi. Toukokuun alussa ja lopussa ilma oli viileää, mutta kuukauden puolivälissä saimme nauttia muutamista hellepäivistä. Kuukauden loppupuolella kävin samoilemassa talvisodan aikaisilla taistelupaikoilla. Kävin venäläläisten sotilaiden haudalla (alapuolella kuvvia). Isäni  oli hautaamassa keväällä 1940 kolmea venäläistä upseeria (kapteeni Koslov, yksi luutnantti ja yksi aliluutnantti, joista toinen oli lääkäri) ja lisäksi 13 miestä. Sotilaat kaatuivat taistelussa Suomalaista sissiosastoa vastaan 16.12.1939 kuvassa olevan ristillä varustetun puun läheisyyteen metsään ja viereisen järven rantaan. Hautapaikka on suojelualueella kauniin niemen päällä, lähellä järven rantaa. Heidät tuhosi rajakersantti Aarne Pynnösen johtama sissiosasto. Isäni kertoi, että järvelle kaatuneet sotilaat vedettiin keväällä 1940 "keksien" avulla vedestä rannalle tehtyyn hautaan. Isäni  neuvoi 1960-luvulla viisi hautapaikkaa, johon hän oli hautaamassa kaatuneita venäläisiä sotilaita keväällä 1940. Neljä näistä haudoista löysimme kertomuksen perusteella 1960-luvun lopulla, yksi on vielä löytymättä.  

Isäni näytti 1960-luvulla kaatuneitten sotilaitten hautapaikan. Se on noin 30 metriä puussa olevasta rististä niemen kärkeä kohti. Hautapaikka on todella kauniilla paikalla!

Sotilaat kaatuivat ristin takana olevaan metsään ja osa läheisen järven jäälle.

Puinen vanha risti on naulattu puuhu vuoden 1965 jälkeen sotilaitten kaatumapaikalle

Kesälomaa odotellessa - Waiting for summer holidays

Leuto talvi on taittunut kevääksi. Saimme viettää pääsiäistä lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Lumi on lähtenyt maasta jo viikkoja aiemmin. Taakse jäänyt talvi jää historiaan vähälumisempana talvena. Normaalitalvina lunta on 80 - 100 cm, nyt tänä talvena Ilomantsissa lunta oli paksuimmillaan ainoastaan kolmekymmentä senttiä. Myös järvien jäät lähtivät tänä keväänä ennätysaikaisin. 

Talven keskilämpötila oli normaalivuosiin verrattuna huomattavasti korkeampi. Normaalitalvina maaliskuussa keskilämpötila on -5 - -10 astetta celsiusta, nyt se oli vain -0,6 astetta. Talven keskilämpötilan nousuun on vaikuttanut ilmastonlämpenemisen ohella myös auringonpilkkujen suuri määrä.  Talven aikana auringonpilkkujen määrä on vaihdellut 70 – 250 välillä, kun se normaalivuosina vaihtelee 30 – 100.

Joka kevät jäidenlähdön kynnyksellä minun pitää päästä mökkijärven rannalle. Tänä keväänä se hetki oli Pitkäperjantaina. Mökkitie oli huonossa kunnossa. Roudan sulaessa tien pinta on pehmentynyt ja auto heittelehtii tien laidasta laitaan. Mökkijärvelle on palannut kyhmyjoutsen, telkkä ja harmaalokki. Kesämökkimme jokakesäinen vieras isokoskelo (Mergus merganser) ei ole vielä saapunut terassimme alle.  Jäänlähdön hetkellä järvi herää talviunesta. Miljoonien jääpuikkojen särkyminen saa aikaan jatkuvaa helinää, joka kuulostaa tuhansien keijuen (Fairies) soitolta. Helinää kuuluu niin kauan, kunnes jäät ovat siirtyneet toiselle puolelle järvenlahtea.

Tänä vuonna jäät lähtivät Mökkijärvestä pitkäperjantaina 18.4.2014. Aiempi ennätys jäänlähdössä oli 27.4.2007. Keskimäärin jäät lähtevät mökkijärvestämme viimeisten 60 vuoden tilaston mukaan 8. toukokuuta. Jäiden lähtö on aikaistunut viimeisten 20 vuoden aikana kuusi päivää eli se tapahtuu nykyään keskimäärin 2. toukokuuta.

Pääsiäisen vietimme kotona ilman mitään erikoista suunnitelmaa. Lepäilyn lisäksi pihamaat tuli haravoitua puhtaaksi ja polttopuita pilkottua talven varalle. Kesäloman alkuun on aikaa reilu kuukausi. Kesälomasuunnitelmat ovat jo työn alla. Kesäkuussa on tarkoitus käydä Lontoossa ja mahdollisesti käymme samalla reissulla junalla Cambridgessa. Tavoitteena on käydä kesäkuun aikana Suomen entisillä Karjalan mailla ja mahdollisesti myös Vienan Karjalassa. Esivanhemmat asuivat ennen talvisotaa nykyisen Venäjän alueella, entisessä Suomen Karjalassa. Karjalan laulumaille suuntautuva matkailu on tullut tavaksi, sillä joka kesä pitää päästä katsomaan entistä Suomen kaunista Karjalaa (valitettavasti nykyään kauneutta on siellä harvassa paikassa). Karjalassa esivanhempamme ovat eläneet ja rakentaneet asuinsijojansa satoja vuosia. Pääosa rakennuksista on tuhoutunut, mutta usein pihapiiri ja kivivijalat löytyvät vanhojen karttojen avulla. Pääosa esivanhemmistamme on haudattu vanhojen Suomalaiskylien kalmistoihin tai hautausmaille. Suuri intohimoni on käydä tutustumassa Karjalassa oleviin Suomalaisten rakentamiin kirkkoihin. Myös Venäläiset kirkot ja luostarit ovat olleet vuosittaisia kesäaikaisia käyntikohteitani.
     Käyn viikoittain Venäjällä tankkaamassa autoani. Päivittäinen työmatka on 150 km ja yksin ajellessa polttoainetta kuluu paljon. Venäläisellä polttoaineella puolitan työmatkakuluni. Myös useat työkaverit käyvät tankkaamassa autoaan Venäjällä joka viikko. Viime kuukausien aikana Venäläisten turistien määrä Suomeen on laskennut huomattavasti ruplan kurssin heikentyessä Ukrainan kriisin takia, joten tullimuodollisuuksiin menee puolta vähemmän aikaa. Vuosi sitten rajalla jonotukseen meni aikaa keskimäärin tunnista puoleentoista, nyt pääsee rajasta läpi ja takaisin parhaimmillaan vajaassa puolessa tunnissa. Ostan viikottaisilla käynneillä ainoastaan polttoainetta, koska en itse polta enkä käytä alkoholia. Saatan joskus käydä kaupasta ostamassa hiukan kuivia elintarvikkeita tai tuoretta leipää, mutta niiden hinnat ovat lähes Suomen hinnoissa.

Vappuna oli Ilomantsissa koleaa. Öisin oli pakkasta ja päivällä lämpömittari nousi vaivoin plussan puolelle. Pientä lumisadetta saatiin koko vapun ajan. Kesä näytti viikkoa aiemmin pääsiäisen aikaan tulevan ennätysaikaisin, mutta vapun kolea sää viivästyttää sitä. Mökkijärvelle olivat saapuneet vappuna kalalokki, kuikka ja naurulokki. Rastaita on tänä keväänä runsaasti. Vapun aikana pongasimme pihamaalta seuraavat rastaslajit: räkättirastas, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas ja kulorastas.   

   Kalalokki

On toukokuun ensimmäinen viikonloppu. Menemme illalla mökille yöksi. Mökkitie on taas yhä huonommassa kunnossa. Jotkut tienkäyttäjät ajavat painavilla kuormilla hiekkaa, vaikka on kelirikon aika. Mökin sisällä on muutama aste lämmintä saapuessamme sinne. Ilta vierähtää hellaa ja takkaa lämittäessä. Nukkumaan mennessä lämpötila on noussut pariinkymmeneen asteeseen. Jätän villapaidan päälle, ettei yöllä tule kylmä. Aamuyöllä herään kello kolmen ja neljän välillä kuumuuteen. Mökin lämpötila on noussut lähelle kolmeakymmentä astetta. Hikinen paita on liimautunut selkään kiinni.  

Menen käymään ulkona. Yö on vielä pimeä, mutta aamua enteilevä kajo itäiseltä taivaalta antaa hiukan valoa järven pinnalle. Ilman lämpötila on lähellä nollaa. Teeri on aloittanut soidinmenonsa järven takana olevalla suolla. Palaan sisälle mökkiin, jossa parempi puolisko on laittamassa puita hellaan. Pian hellan päällä olevassa pannussa ja kattilassa vesi alkaa kiehua. Kahvin valmistuttua, pihapuussa laulaa peippo iloisesti viserrellen. Kello on hiukan yli viisi, kun nautimme aamukahvin. Aamu alkaa sarastaa idän taivaalta. Läheisellä lahdella kalalokit aloittavat auringon noustessa omat reviirihuutonsa.  

Kello kuuden aikaan aamun lintujen laulukuoroon tuo oman lisänsä läheiseltä suolta kuuluva kurkien huuto. Järven selällä kalastava kuikka vastaa kurkien huutoon omalla kauniilla kutsuhuudolla. Välillä lintujen laulu lakkaa, kun lumikuuro tulee yllättäen järven päälle.  

Vastapuolella olevalle lahdelle saapuu aamuauringon noustessa neljä laulujoutsenta, joiden kaunis kutsuhuuto kaikuu järven toiselle puolelle saakka. Viimeisimpänä lintuna oman soinnukkaan laulunsa aloittaa kuovi. Muistelen lapsuutta, jolloin vanhemmat toistivat meille lapsille sananpartta "Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle". Nyt tosin ei ole jäätä järvissä, mutta kuovin huilumaisen heleä ääni herättää mielessä muistoja lapsuudesta. Kello on lähellä yhdeksää, kun poistumme mökiltä kohti kotia. Yksi huonosti nukuttu yö on takana, mutta mökin kesäkausi saatiin avatuksi.

Pikkuruinen jänis ottamassa ensiaskeleitaan